Facebook on säännöllisesti kehittänyt uutisvirran algoritminsa toimintaa vuosi vuodelta, jotta Facebookin uutisvirtojen sisällöt voisivat yhä paremmin vastata kanavan käyttäjien toiveisiin. Facebook on tammikuun 2017 lopussa tiedottanut parista eri uudistuksesta: sisältöjen autenttisuutta ja ajantasaisuutta seurataan uusin signaalein ja videosisältöjen näkyvyys tulee määrittymään videoiden suhteellisen katselupituuden mukaan. Lue lisää Somecon blogista!
Author: Minna Valtari
Instagram Live – suora lähetys Instagramissa
Instagram julkaisi myöhään tiistai-iltana, että Instagram Live on lanseerattu globaalisti ja että se tulee kaikkien Instagramin käyttäjien käyttöön tulevien viikkojen aikana. Monelle ominaisuus on jo saapunut sovelluksiin ja olemme nyt nähneet ensimmäisiä suoria lähetyksiä Instagramissa. Taneli meiltä Somecosta teki keskiviikkona 25.1. suoran lähetyksen Somecon Instagramissa, ja lähetyksen aiheena oli testata Instagram Liveä ja keskustella sen tuomista mahdollisuuksista. Tässä blogissa kirjoitan yhteenvedon siitä, miten Instagram Live toimii ja millaisia mahdollisuuksia toiminto tarjoaa. Lue lisää Somecon blogissa!
Facebook Locations – toimipisteet sijainnin mukaan Facebookissa
Facebook on viime aikoina kehittänyt mahdollisuuksia erilaisten sivurakenteiden hyödyntämiseen, kun yrityksillä tai organisaatioilla on toimintaa joko eri maissa, eri kielillä tai eri paikkakunnilla. Maa- ja kieliversioissa voidaan hyödyntää globaalia sivurakennetta, mutta tässä artikkelissa käyn läpi, millaisia mahdollisuuksia Facebook tarjoaa sellaisille toimijoille, joilla on toimipisteitä, myymälöitä tai toimistoja eri puolilla Suomea ja joihin he toivovat asiakkaiden tai työntekijöiden voivan merkitä itsensä Facebook- tai Instagram-julkaisuissaan. Lue lisää Somecon blogista!
Sosiaalinen media Suomessa 2016
Tilastokeskus tekee vuosittain Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen, jonka yhteydessä tutkitaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöä. Kuten aiempinakin vuosina, lähdin kaivelemaan lukuja tutkimuksesta ja selvittämään sosiaalisen median käytön nykytilaa. Sosiaalinen media Suomessa 2016 elää ja voi hyvin.
Sosiaalinen media Suomessa 2016
Sosiaalisen median palveluiden eli yhteisöpalvelujen käytön osalta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitetään, moniko on käyttänyt yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viime vuosien ajan yhteisöpalvelujen käyttö on tällä mittaristolla kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa, mutta vuoden 2016 aikana 16–24-vuotiaiden kohdalla nähdään pienoista laskua. 35–44-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden kohdalla kasvu on taas ollut kovinta. Yhteensä sosiaalisen median käyttö 16–89-vuotiaiden keskuudessa on kasvanut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä, eli 53 prosentista 56 prosenttiin.
Sosiaalisen median sisältöjä aktiivisimmin eli päivittäin tai lähes päivittäin jakaa tutkimuksen mukaan 16–89-vuotiaista vain kolme prosenttia, mutta viikottain sisältöjä jakaa 14 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden aikana sisältöjä on jakanut 37 prosenttia suomalaisista. Aktiivisuus sisältöjen jakamisessa on selkeästi suurempaa nuoremmilla ikäpolvilla, 16–34-vuotiaista 66 prosenttia on kolmen kuukauden aikana jakanut sisältöjä, 35–44-vuotiaista 58 prosenttia, 45–54-vuotiaista enää 19 prosenttia ja 65-74-vuotiaista enää kahdeksan prosenttia. Sisältöjen kuluttajina Suomessa ollaan aktiivisia: 60 prosenttia suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja jopa 47 prosenttia tekee tätä viikottain. Näihin lukuihin viitaten voin hyvin todeta, että sosiaalisessa mediassa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla on vaikutusvaltaa, kun sisältöjä seuraa näin suuri osa suomalaisista.
Yhteisöpalvelujen käyttötarkoitukset vaihtelevat
Tutkimuksessa tutkittiin nyt myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia. Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan liittyen yhteisöpalveluja on käyttänyt 21 prosenttia 16–89-vuotiaista, mutta nuoremmasta työikäisestä väestöstä, 25–44-vuotiaista 38 prosenttia. Tämä kertoo, että sosiaalinen media tekee kovaa vauhtia tuloaan työelämään, eli pelisääntöjä ja osaamista näiden kanavien hyödyntämiseen työmaailmassa tarvitaan. Moni toki hakee oppia harrastustoiminnan kautta – yhdistystoiminnassa sosiaalista mediaa on hyödyntänyt 13 prosenttia ja yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan sitä on hyödyntänyt 11 prosenttia 16–89-vuotiaista. Harrastustoiminnassa yhteisöpalveluja on käyttänyt 34 prosenttia, samoin sukulaissuhteisiin liittyen sosiaalista mediaa on käyttänyt 34 prosenttia ja ystävyyksiin ja tuttavuuksiin liittyen 50 prosenttia suomalaisista.
Tutkimuksesta selviää myös, että yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraamiseen sosiaalista mediaa käyttää 23 prosenttia, kun taas 21 prosentilla suomalaisista sosiaalisen median käyttö liittyy ryhmiin joissa myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuoteita tai palveluita osallistujien kesken. Verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin osallistuu 15 prosenttia ja 14 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa faniverkostoon tai fanisivustoon liittyen.
Pikaviestimien käyttö ja bloggaamisen suosio kasvaa
Älupuhelinten käyttö on arkipäiväistynyt, ja niiden pikaviestinsovellukset, kuten WhatsApp, ovat yleistyneet valtavan nopeasti. Suomessa pikaviestimiä hyödyntää jo 56 prosenttia kansalaisista. Voidaan kuitenkin huomata, että eri ikäryhmissä käyttö on aktiivisempaa, esimerkiksi opiskelijoista jo 94 prosenttia käyttää pikaviestimiä, kun taas esimerkiksi eläkeläisistä vasta 14 prosenttia on lähtenyt mukaan pikaviestimiin.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus mittaa myös bloggaamisen suosiota Suomessa. 16–89-vuotiaista 38 prosenttia lukee blogeja, ja tässäkin opiskelijat ovat aktiivisimpia, jopa 59 prosenttia opiskelijoista lukee blogeja. Naisista 42 prosenttia lukee blogeja, mutta ei blogien lukeminen miestenkään keskuudessa ole harvinaista, sillä 33 prosenttia miehistä lukee blogeja. Bloggaamista tai muuta omien verkkosivujen sisällöntuotantoa on tehnyt kuusi prosenttia suomalaisista, joten sisällöntuottajia toki on varsin pieni, mutta sitäkin aktiivisempi porukka. Tilastojen pohjalta aktiivisimpia bloggaajia ovat opiskelijat ja korkea-asteen koulutuksen saaneet pääkaupunkiseudulla elävät 25–44-vuotiaat.
Voit tutustua koko Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen täällä.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016].
Facebook-sivujen kauppa ja Business Page Templates
Facebook tuo yrityssivujen ylläpitäjille uuden tavan rakentaa yrityssivujen sisällöistä niiden kohderyhmälle parhaalla tapaa sopivat erilaisten templatejen eli mallien avulla. Lisäksi pari viikkoa sitten bloggaamani uudistus Facebookin yrityssivujen kaupasta on tullut käytettäväksi templatejen kautta. Tässä blogissa avaan, mistä on kyse ja opastan ottamaan nämä uudet toiminnot käyttöön yrityssivullasi. Lue lisää Somecon blogista!
Hyvin prosessoitu on puoliksi tehty
Sisällöille tulee aina asettaa tavoitteet, jotka pohjautuvat yrityksen tai organisaation strategiaan ja liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Näin luodaan sisältöstrategia, joka ohjaa käytännön sisältötyötä. Tavoitteiden toteuttamista voidaan tukea mittaamalla sisältöjen menestystä ja kehittämällä omaa toimintaa. Väitän, että hyvän suunnitelman lisäksi tarvitaan kitkattomasti toimiva, pitkäjänteinen prosessi strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen ja niiden päivittämiseen. Strategialla ei tee mitään, jos sen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ei seurata. Lue lisää Somecon blogista!
Facebookista kauppapaikka – niin yrityksille kuin yksityiskäyttäjille
Perinteisesti digimarkkinoinnissa roolit ovat olleet selvät – Facebookissa rakennetaan näkyvyyttä ja sitä kautta kysyntää, kun taas Googlessa hakuja tekevät ne, jotka haluavat ostaa jotain. Nyt Facebook on lähtenyt horjuttamaan tätä roolitusta ja rakentamaan palvelustaan yhä vahvemmin kauppapaikkaa, jossa tuotteet ja palvelut oikeasti vaihtavat omistajaa ja kauppa käy. Lue lisää Somecon blogissa!
LinkedInissä tapahtuu: aihetunnisteet, yrityssivujen ilme ja mainonta
LinkedIn on jo pitkään ollut verkossa asiantuntijaroolissa toimivien suosituin kanava ja sitä hyödynnetään paljon erityisesti rekrytoinnissa. Nyt palvelu kehittää toiminnallisuuksiaan ja paljastettiinpa jo myös tulevaisuuden kehityskulkua: yrityssivujen ulkoasu uudistuu, aihetunnisteet palaavat palveluun ja sekä mainontaan että analytiikkaan saadaan lisäominaisuuksia. Nyt myös Suomessa on alkanut näkyä ensimmäisiä uudistuneita yrityssivuja. Lue lisää Somecon blogista.
Mikä ei ole sosiaalisen median strategia?
Sosiaalisen median strategiaksi tunnutaan sanottavan monenlaisia viritelmiä. Laajimmillaan sosiaalisen median strategiaksi kutsutaan kymmenien sivujen mittaista strategiapaperia ja suppeimmillaan strategiana pidetään yhden markkinointiviestinnän tiimiläisen päästä löytyvää ajatusta siitä, miten somekanavia yrityksessä hyödynnetään. Tavoitteiden asetanta, relevanttien mittareiden määrittely, sisällöntuotannon suunnitelmallinen prosessi – itse sisällöistä ja niiden roolituksista puhumattakaan – tuntuu yhä monella yrityksellä olevan hukassa.
Mikä siis oikein on sosiaalisen median strategia, ja mikä ei sitä ole? Lue Somecon blogista.
Tee yrityksestä media – ja panosta sosiaaliseen mediaan
Nordic Business Forum kokosi 6.-7.10. Helsinkiin yli 5000 bisnespäättäjää. Tapahtuman teema oli Advantage – ja tapahtuma tarjosikin hyvän kattauksen ajatuksia yrityksen kilpailuedun rakentamiseen. Lähes jokaisessa puheenvuorossa mainittiin sosiaalinen media, ja sen tuomat uudenlaiset mahdollisuudet viestintään. Tapahtuman puhujista esille nousivat etenkin yksi maailman tunnetuimmista sosiaalisen median guruista, Gary Vaynerchuck, sekä markkinoinnin guruista suurin, Seth Godin. Mitään uutta ja mullistavaa ei heillä ollut tarjota, mutta puheenvuorot varmasti vahvistivat yrityspäättäjille kuvaa mediamaailman murroksesta ja sen kiihtyvästä nopeudesta.
Yle 4.10.2016: Taistelu työpaikoista ottaa uusia kierroksia
Taistelu työpaikoista ottaa uusia kierroksia – brittihakija osti some-mainontaa saadakseen suomalaisten työnantajien huomion. Työnhakijat ostavat nyt itselleen mainostilaa sosiaalisen median kanavista, kuten Twitteristä ja Facebookista, kirjoittaa Yle.
Yle kysyi myös minun mielipidettäni Suomen tilanteesta, eli paljonko Suomessa ollaan panostettu näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Lue koko artikkeli.
- Mediassa
- ...
Företagare i Finland: Kontinuerlig förändring håller igång företagaren
Suomen Yrittäjien ruotsinkielinen jäsenlehti haastatteli minua. Tsekkaa juttu alta:
- Blogi
- ...
Rekrytoinnin vaikeus ja ihmisten ihanuus
Alkuun ilouutinen: Me Somecossa rekryämme! Nyt haussa on kokenut sisältömarkkinoinnin ammattilainen. Tiimimme kaipaa vahvistusta strategisen tason tekijästä, eli haemme senioriosaajaa, jolla on kokemusta monenlaisista sisältömarkkinoinnin suunnittelusta.
Rekrytointi on yritystoiminnan kehittämisessä yksi merkittävimmistä asioista, eli olemme taas ison päätöksen äärellä. Yksikin virheellinen rekrytointi voi viedä yritystä ja sen energioita täysin väärään suuntaan – tai sitten täysin oikeaan! Riippuen sitä, kuinka hyvin rekrytoinnissa onnistumme.
Toisissa bisneksissä myydään fyysisiä tuotteita. Meillä Somecossa myymme kuitenkin lähinnä ihmisten osaamista ja aikaa. Tällöin jokaisen strategimme, konsulttimme ja sisällöntuottajamme täytyy olla tikissä.
Asiakkaamme tulee kokea, että tekijämme osaa, on pätevä häntä auttamaan ja hän saa lisäarvoa. Tätä liiketoimintaa rakennetaan siis osaavien ihmisten ympärille.
Sisältömarkkinoinnin ja sosiaalisen median tekniikat ja hyödyntäminen kehittyvät hurjalla vauhdilla, ja meidän tulee seurata jatkuvasti aikaamme, olla #SomenHermolla. Kokoonnumme toki kuukausittain käymään yhdessä läpi, mihin maailma menee, jotta meillä on yhteinen, jaettu näkemys alan tulevasta kehityksestä. Meidän kaikkien on kuitenkin jatkuvasti seurattava itse kehitystä – kun tapaamme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, meiltä odotetaan löytyvän viimeisin tieto. Tämä on kustakin yksilöstä itsestään kiinni. Joka päivä uudistuksia ei tapahdu, mutta silloin kun tapahtuu, meillä täytyy olla aikaa, mahdollisuus ja intoa perehtyä, mihin suuntaan maailma tällä kertaa liikahtaa.
Jatkuva alan seuraaminen voi olla monelle varsin kuormittavaa.
Uusia asioita tulee päivittäin, ja jos kärryiltä putoaa hetkeksi, niin uusia asioita on saattanut sillä aikaa kertyä jo aikamoinen määrä. Näin voi käydä esimerkiksi loman aikana. Uuden tiedon määrä tuntuu yhteiskunnassamme ylipäätään kasvavan eksponentiaalisesti. Jatkuvasti saamme uutta tietoa, uudenlaisia ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia. Tämän jatkuvasti uudistuvien asioiden määrän hallitseminen vaatii kykyä sisäistää asioita nopeasti ja luoda syy-seuraus -suhteita asioista. Tämä vaatii jokaiselta tekijältämme paljon.
Usein sanotaan, että pienellä yrityksellä ei ole varaa raahata mukanaan yhtään riippakiveä. Juuri näin se menee. Jokaisen on täytettävä asiakkaan odotukset ja pelattava yhteispeliä tiimissä. Muuten kehittämistyö ja johtaminen muuttuu kivireeksi, jollaista ei soisi kenenkään työnkuvan olevan. Nyt siis peukut pystyyn, jotta onnistumme rekrytoinnissa taas tälläkin kertaa!
- Blogi
- ...
Kasvuyrittäjyys: kasvua, muutosta, kasvua ja lisää muutoksia
Näin yrittäjänpäivän iltana ajattelin avata hieman ajatuksiani kasvuyrittäjyydestä ja sen poikimasta jatkuvasta muutoksesta. Yrittäjyys on antanut toki paljon – tuonut mahdollisuuden toteuttaa mielenkiintoisia projekteja, luoda oma työni ja rakentaa oma tiimimme. Se on ollut ja on edelleenkin aivan mahtavaa. Sitten on kuitenkin myös näitä päiviä, jolloin tuntuu siltä, että kehitettäviä ja päätettäviä asioita on työn alla paljon, ja ne kasaantuvat. Tiedän, ettei saisi valittaa, kun oma työ on mielenkiintoista, haastavaa ja motivoivaa, mutta välillä muutoksia on pöydällä vaan liikaa.
Someco on viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi tuplannut liikevaihtonsa. Viime vuonna pääsimme miljoonan liikevaihtoon ja nyt alamme suoraan sanottuna olla jo sellaisessa kokoluokassa, että lähellekään tuplaamista ei taideta päästä, vaikka kasvu onkin jatkunut vauhdikkaasti.
Kasvun keskellä niin yrittäjä kuin koko yritys on jatkuvassa ravistelussa.
Omia ja tiimin yhteisiä pelisääntöjä kehitetään – jatkuvasti. Toiminnan kasvaessa prosesseja, toimintamalleja ja yhteisiä käytäntöjä luodaan. Jotta yhdessä voidaan toimia, niitä tarvitaan. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää, ettemme rakenna toiminnastamme liian pitkälle vietyä prosessia saati sitten turhan byrokraattista, koska liika on aina liikaa. Ei kukaan halua työskennellä sellaisessa ympäristössä.
Jatkuvassa tekemisen kehittämisessä ja kasvussa stressaavaa on se, että ainoa pysyvä asia on muutos. Heti kulman takana on aina odottamassa seuraava muutos. Lähtökohtaisesti muutokset ja kehitys ovat toki hyviä asioita. Kasvu ei kuitenkaan aina ole helppoa. Olen luonteeltani varsin kärsimätön, kuten tuntemistani yrittäjistä varsin moni on. Itsekin päädyin yrittäjäksi juuri siksi, että halusin mahdollisuuden edistää asioita – taustalla voi olla esimerkiksi turhautumista vanhoihin toimintamalleihin ja halua luoda uudenlaista työelämää, eli tiivistettynä mahdollisuus muuttaa jotain. Muutokset ja muutosten nopea vieminen käytäntöön ei kuitenkaan aina ole helppoa.
Kaikki muutokset kun eivät realisoidu hetkessä, vaan niiden ajamiseen ja edistämisen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uskoa oman tekemisen suuntaan.
Välillä sitä tuntee itsensä riittämättömäksi jatkuvan muutoksen keskellä. Joskus tulee mietittäväksi samanaikaisesti liian monta asiaa ja ne kuormittavat. Välillä oman kuoppansa kaivaa itse. Samanaikaisesti to do -listalla on monta pienempää ja suurempaa asiaa, ja erilaisia muistutuksia ja hoidettavia asioita puskee monelta suunnalta. Ratkaisuhan kiireen keskellä ei saisi olla hukuttautuminen pienten asioiden virtaan ja suorittamiseen, vaan isoille asioille ja ajattelemiselle pitäisi antaa aikaa. Kirjoitin juuri elokuussa pyskimyksestäni ottaa aikaa ajattelulle ja näin syyskuussa huomaan jo, että aikaa ajattelulle tarvittaisiin taas lisää, jotta ehtisin pysyä kärryillä tässä muutosten virrassa. Hyvin menee.
Hyvää yrittäjänpäivää kaikille kollegoille!
Vertailu: yritysten sisäisen viestinnän somekanavat
Ihmisten välisen kommunikoinnin määrä on kasvanut huomattavasti sosiaalisen median muuttuessa arkipäiväksi. Kun arkemme täyttyy viestimisestä älypuhelimella, moni meistä alkaa miettiä, miksei myös työelämässä hyödynnettäisi vastaavia sovelluksia tukemaan tiedonkulkua sisäisesti. Monissa organisaatioissa on toki pitkään hyödynnetty intranettejä, mutta niistä on hiljalleen alettu kehittää yhä laajemmin viestintää mahdollistavia. Moni on myös ottanut käyttöön sisäisiä sosiaalisen median kanavia – yksinkertaisimmillaan töistä viestitään Facebook-ryhmässä, mutta ammattimaisempiakin kanavia, kuten Yammeria ja Slackia käytetään paljon. Tuloaan tekee myös Facebookin yrityksille luoma Facebook At Work. Teen tässä blogiartikkelissa vertailun: mikä kanava kannattaa valita?
Instagramiin tulossa yrityssivut
Jo maaliskuussa huhuttiin Instagramin kehittävän kovasti uusia työkaluja brändimarkkinointiin, toukokuussa saimme ensimmäisiä maistiaisia ja nyt uusien toimintojen maailmanlaajuinen käyttöönotto on alkanut. Instagramiin on tulossa entistä monipuolisemmin dataa omien julkaisujen näkyvyydestä, sekä normaaleista henkilöiden Instagram-profiileista hieman poikkevat, ominaisuuksiltaan laajemmat yrityssivut.
Esiintyjänä kehittymisestä
Esiinnyn työni puolesta usein erilaisille kohderyhmille. Viimeisen kuuden vuoden aikana olen vetänyt lukuisia koulutuksia, kestoltaan parista tunnista koko päivään, mutta myös pitänyt erilaisia puheenvuoroja seminaareissa tai pienemmissä tilaisuuksissa. Myös johdon valmennukset viestinnälliseen työskentelytapaan, sisältömarkkinointiin ja sosiaaliseen mediaan ovat tulleet tutuiksi.
Puhuminen on todella kiinnostavaa tekemistä, jossa onnistumiseen panostan aina. Kohderyhmät ja puheenvuorojen aiheet ovat vaihdelleet – välillä olen puhunut selkeästi työteemoista eli esimerkiksi viestinnän maailman murroksesta. Toisaalta olen yrittäjyysvuosieni aikana kertonut oman yrittäjätarinani lukuisia kymmeniä kertoja – miten päädyin tekemään tätä työtä ja perustamaan Someco Oy:n. On mahtavaa päästä kertomaan omakohtaista tarinaa siitä, miten päädyin yrittäjäksi ja innostamaan muita miettimään yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Yrittäjyys kun on itselleni tarjonnut valtavasti mahdollisuuksia. Lupauduin tänään viimeeksi taas tätä tarinaani kertomaan.
Mielestäni on mahtavaa päästä herättelemään yleisöjä ja avaamaan omien kokemusten kautta omaa osaamista, oli sitten kyse yrittäjyydestä tai itse asiaosaamisestani eli sosiaalisen median viestintään ja liiketoimintaan tuomasta mullistuksesta. Pyrin jatkuvasti kehittymään puhujana. Tärkeää tässä on ensinnäkin se, että pääsee puhumaan erilaisille yleisöille usein, jotta puhumisesta tulee osittain jopa rutiinia ja pääsee kokeilemaan erilaisia asioita. Toisaaltahan puhumisesta juuri ei saisi tulla rutiinia – esitys tulee valmistella kullekin kuulijakunnalle erikseen, jotta esitys voi yleisölleen upota. Parhaimmat esitykset ovat yleensä opettavaisia ja innostavia, mutta myös hauskoja. Tylsää puhujaa ei kukaan jaksa kuunnella.
Yksi minulle tärkeimmistä asioista on ollut puhua monimutkaisista asioista yksinkertaisesti ja suomeksi. Jos osaa puhua vaikeista asioista helpostiymmärrettävästi, on mielestäni asiantunteva. Näin myöskään uudistukset eivät kuulosta niin pelottavalta markkinointijargonilta.
Toisaalta valtavan tärkeää on myös omien kokemusten avaaminen ja tarinoiden kertominen. Etenkin sellaisten tarinoiden kertominen, joihin kuulija voi samaistua. Katson usein YouTubesta ja TED:istä maailmankuulujen puhujien esityksiä, koska niiden katsominen on valtavan inspiroivaa ja lisäksi niiden avulla voi itsekin oppia jatkuvasti paremmaksi esiintyjäksi.
Törmäsin vastikään Facebookin COO Sheryl Sandbergin UC Berkeleyn valmistujaistilaisuudessa toukokuussa pitämään puheenvuoroon ja vaikutuin taas kerran Sherylin lahjoista puhujana. Valtavan omakohtainen puheenvuoro, jossa hän kertoo koskettavasti, mitä on oppinut elämästä miehensä kuoltua vuotta aiemmin. Mitä olisi pitänyt ymmärtää jo ennen sitä. Puheenvuoro on aivan mahtava, kuuntelin suuren osan siitä tippa silmäkulmassa – mutta toisaalta, kyse ei ole surupuheesta, vaan lopulta kuitenkin elämäniloa korostavasta puheenvuorosta. Suosittelen lämmöllä jokaiselle, löydät videon tästä alta ja YouTubesta.
Olisi aivan mahtavaa pystyä näin vaikuttavasti puhumaan jonain päivänä. Sitä kohti.
Aitous, työntekijälähettilyys ja osallistuminen verkossa
Seurasin tänään Helsingissä pidettyä Tubecon IndustryDaytä Twitter-keskustelujen kautta (aihetunniste #TubeconIndustryDay). Kyseessähän on tilaisuus, johon markkinointialan väki kokoontuu kuulemaan uusinta uutta tubettajien kanssa tehtävästä kaupallisesta yhteistyöstä, mutta lisäksi paikalla oli kansainvälisiä puhujia. Tapahtuman osallistujien twiiteistä paistoi monenmonituista kertaa läpi tavoiteltavina asioina aitous ja autenttisuus.
Jo pitkään on keskusteltu markkinointiviestinnän aitoudesta. Monesti markkinoinnin ja viestinnän tekemisiä pidetään kiilloteltuina ja kaunisteltuina. Markkinointiviestejä ei pidetä aitoina – eikä uskottavina. Näin ollen moni meistä uskoo enemmän vertaistensa kokemuksiin kuin yritysten markkinointiviestintään. Mutta pitäisikö yritysten pyrkiäkin viestinnässään tähän aitouteen? Jos viestit eivät tulisikaan markkinoijien tai viestijöiden kiillottelemina, vaan sisältöjä olisivat tuottamassa ja jakamassa yrityksen johto ja työntekijät itse. Kaikki kuvat eivät olisi kiilloteltuja, mutta ne olisivat aitoja.
Työntekijälähettilyys on ollut viime aikoina isosti hypetetty termi. Jo vuosia olen itsekin kouluttanut johtoa ja asiantuntijoita viestimään työstään uusilla verkon mahdollisuuksilla, kuten Twitterissä tai LinkedInissä, suoraan omien sidosryhmiensä kanssa. Tällöin keskustelua käyvät osaajat itse, eikä sitä käydä viestintäosastojen välityksellä. Viime aikoina tästä on alettu puhua työntekijälähettilyytenä. Kyseessä on sanahirviö, jota kyllä toistellaan monilla kielillä, englanniksi puhutaan employee advocacystä ja ruotsiksi företagsambassadöreistä.
Termin ’työntekijälähettilyys’ voi varmasti pian jo unohtaa ja sen sijaan kääntää katseen sen sisältöön: siihen, että oikeat ihmiset viestivät aidosti ja oikeasti keskenään ilman välikäsiä.
Nykyiset viestintäkanavamme jo mahdollistavat tämän viestinnällisen tavan toimia, mutta vielä tarvitaan aimo annos intoa ja hyviä esimerkkejä, jotta entistä useampi asiantuntijatyötä tekevä saataisiin tästä innostumaan. Moni kun kokee tämän kaiken viestinnällisen tekemisen, uuden teknologian ja digitalisaation yleensä kaatuvan heidän niskaansa uutena ylimääräisenä tekemisenä, jota vielä kaiken muun lisäksi pitäisi ehtiä tehdä. Oikeastihan tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena miettiä omien työtehtävien tärkeyttä ja tarpeellisuutta, ja keskittyä tärkeimpiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin.
Moni on jo lähtenyt aidon, läsnäolevan ja autenttisen viestinnän kelkkaan. Useampi yrityskin saisi innostua – hyviä esimerkkejä on kuultu ja nähty jo paljon. Oli kyse sitten videoista, kuvista tai tekstisisällöistä – autenttisuus voittaa kiiltokuvamaisuuden.
Arun Chaud oli Tubeconissa kuvannut hienosti niin tubettajien kuin Obaman menestyksen taustoja:
Autenttisuus. Mitä yhteistä tubettajilla & Barack Obamalla? Sieltä se taas tuli: ”100 percent himself”, sanoo @ArunChaud #TubeconIndustryDay
— Aino-Mari Tuuri (@AinoMari) 12. elokuuta 2016
Etäisyyttä työarkeen ja ajattelua
Yrittäjyydessä yksi hienommista asioista on mahdollisuus päästä kehittämään yritystoimintaa ja yrityksen tapoja työskennellä. Viime vuosien aikana olen saanut olla luomassa Somecon työskentelykulttuuria ja toimintatapoja. Me teemme asiantuntijatyötä – istumme usein tietokoneella muotoilemassa ajatuksiamme tekstiksi, ellemme sitten ole tapaamisissa, asiakkailla, koulutusta vetämässä tai jossain tilaisuudessa puhumassa. Kesäkautena alallamme on kuitenkin aina selkeä hiljaisempi kausi. Harva yritys tilaa valmennusta kesäaikaan, koska koko Suomi lomailee, ja näin ollen tapaamisiakin on normaalia vähemmän.
Tämän kesän aikana olemme panostaneet oman toimintamme kehittämiseen. Olemme uudistaneet taas syksyllä toteutettavan Digiviestijän koulutusohjelman materiaaleja, jotta osakoulutusten materiaalit olisivat ajantasalla ja läpikäytävät esimerkit tuoreita. Olemme panostaneet asiantuntijoidemme näkyvyyteen esimerkiksi kertomalla tarinoita somecolaisista eli #TeamSomecosta. Meillä on myös käynnissä iso työ, jossa pohdimme omaa tulevaisuuttamme: Millainen Someco haluaa olla ensi vuonna, entä viiden vuoden päästä?
Toimialamme, sisältömarkkinointi ja sosiaalinen media, uudistuu valtavan nopealla syklillä. Pyrimme olemaan jatkuvasti #SomenHermolla, päivittämään omaa osaamistamme, kouluttautumaan ja kehittymään. Välillä täytyy katsoa isoa kuvaa ja miettiä, onko toimintamme kehittymässä oikeaan suuntaan. Hiljaisia signaaleja ja isompia trendejä seuraamalla pohtia, mihin suuntaan ala on kehittymässä ja miten palvelutarjontamme voi jatkossa, vielä viidenkin vuoden päästä vastata asiakkaittemme tarpeita. Pitääkö meidän oppia jotain uutta, tehdä uusia aluevaltauksia, vai syventää osaamistamme nykyisellä pelikentällämme?
Tämä pohdinta alan tulevaisuudesta ja Somecon toiminnasta on parhaillaan tärkein asia omalla agendallani. Osallistuin keväällä Kauppakamarin Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ-kurssille, joka antoi paljon eväitä ja herätteli miettimään yritystoimintamme strategiaa. Oli hienoa kuulla tarinoita muiden yritysten kehityksestä ja tavoista, joilla kehitystä oli rakennettu. Me Somecona olimme myös ryhmätyössä esimerkkiyrityksenä.
Tällöin kurssin osallistujat, moni kokeneita hallitusammattilaisia, haastoi minua ja Somecoa miettimään tulevaisuuden polkuja. Sain paljon ajateltavaa.
Näin syksyn aluksi tarkoituksena on kirkastaa Somecon strategiaa. Kyseessä ei olekaan ihan pieni pähkinä purtavaksi, vaan prosessi, joka tuntuu vaativan paljon ajattelua. Tähän ajattelutyöhön valmistauduin ensin viettämällä kesälomaa, irtautumalla arkisesta aherruksesta. Heinäkuussa sainkin lomailtua hyvin – purjehdimme Ahvenanmaan ympäri. Luonnossa liikkuessa, auringon paistaessa on helppo unohtaa työasiat hetkeksi.
Nyt elokuun pyörähdettyä käyntiin, alkaa arkikin jo puskea päälle erilaisina hoidettavina asioita. Tämä iso agenda on kuitenkin vaatinut paljon aikaa ajatella ja keskustella. Minun ratkaisuni on ollut tehdä töitä etänä. Näin olen voinut pysyä vielä hetken pois arjen vauhdikkaasta menosta, vaikka tokihan kaikki somecolaiset tavoittavat minut Slackilla hetkessä – tavoittamattomissahan ei etänä työskentelevä ole. Olemme yhä jatkaneet purjehdusta kauniissa saaristossa. Verkkoyhteydet pelaavat ja satamista saa välillä sähköäkin, eli tärkeät asiat saa hoidettua, mutta samalla on eri tavalla aikaa ajatteluun, kun se ei koko ajan keskeydy jonkun notifikaation takia. Nyt on jo paljon pohdittu tulevaa. Haettu niitä oikeita hiljaisia signaaleja. Liikuttu paljon ja pyöritelty asioita mielessä.
Pitäisi useamminkin varata kalenteristaan kunnolla aikaa ajattelemista varten. Lähteä kävelylle ja antaa ajatusten rullata.
Ylipäätään irtautua tietokoneesta ja älypuhelimestä, jatkuvasti saapuvista sadoista ilmoituksista ja viesteistä, jotka koko ajan harhaannuttavat siitä tärkeimmästä, eli ajattelusta. Ehkä se strategia tulevaankin tässä jo alkaa ajatuksissa muotoutua.
Instagram Stories eli tarinat – kilpasilla Snapchatin kanssa
Instagram julkaisi tiistaina 2.8. tuovansa palveluunsa uuden ominaisuuden, joka on käytännössä suoraan kopioitu Snapchatista: Stories eli tarinat. Toiminnon avulla voi jakaa hetkiä päivästään ja koota ne omaksi tarinakseen, joka häviää 24 tunnin kuluttua julkaisuhetkestä eikä jää ikuisiksi ajoiksi profiilin. Snapchatista tutulla sisältömuodolla Instagram ja sen omistaja Facebook lähtevät kilpailemaan Snapchatin kanssa.