Itsensä mittaamisesta tykkäävälle ihmiselle on kutkuttava ajatus mitata terveyttään. Minua kiinnostaa suunta, johon maailma ja ihmisten terveys kehittyisi, jos yhteiskunnassamme onnistutaan tekemään muutoksia, joilla tuetaan meitä ihmisiä toimimaan yhä enemmän oman terveytemme hyväksi. Tähän monia meistä ohjaisi syvällisempi ymmärrys siitä, mitä kehossamme tapahtuu.
Olen varsinainen mittaamisfriikki, ja kun lähipiirissä muutama oli kolme vuotta sitten hankkinut oman aktiivisuusrannekkeen, hankin minäkin Polar Loopin. Tavoitteen asetin alussa varsin maltilliseksi ja silti sen tavoittaminen oli hankalaa, koska arkiliikunta oli jäänyt vähäiseksi. Oli pakko tehdä arjessa konkreettisia muutoksia, jotta pääsin tuohon tavoitteeseeni ja sain päivässä kerättyä säällisen määrän askelia. Huomasin tekeväni elämässäni konkreettisia muutoksia. Kävelin työmatkan ja valitsin muutenkin kävelyn autolla ajamisen sijaan yhä useammin. Lisäsin asteittain myös aktiivisemman liikunnan määrää.
Olen myös käyttänyt HeiaHeiaa pitkään, jo vuodesta 2010. Minulla siis on kahdeksan vuoden ajalta tilastot tavoistani liikkua. Arkiliikunnan määrän kasvu on selkeästi havaittavissa myös HeiaHeia-tilastoistani.
Kuuntelin viime syksynä Aki Hintsan kirjan Voittamisen anatomia. Kirja antoi paljon hyvää tietoa ja ajatuksia, mutta erityisesti se vahvisti käsitystäni arkiliikunnan tärkeydestä ja sai minut itse asiassa varsin onnelliseksi siitä, että olen viime vuosien aikana saanut tehtyä elämässäni ison muutoksen juurikin hyötyliikunnan ja kävelyn lisäämisen kohdalla. Jos et ole kirjaa vielä lukenut (tai kuunnellut), niin suosittelen. Se avaa ajattelemaan uudella tavalla omaa hyvinvointia.
Viime kesänä vaihdoin Loopista Polar A360 -aktiivisuusrannekkeeseen, joka mittaa myös harjoitussykettä ranteesta. Tavoitteenani on nyt saada elämään mahtumaan lisää myös aktiivisempaa liikuntaa. Vielä en ole täysin tätä tavoitetta saavuttanut, mutta suunta on oikea: olen käynyt viikoittain kuntosalilla ja talvikaudella hiihtänyt aktiivisesti. Parhaimmillaan hiihtoa on kertynyt useampi hiihtolenkki viikossa, kuten viime viikonloppuna Rovaniemen reissun yhteydessä. En ole koskaan ollut varsinaisesti kestävyyslajien ystävä, mutta hiihdosta olen löytänyt mieleiseni lajin. Kesäkaudeksi pitäisi keksiä purjehdusharrastuksen lisäksi jotain aktiivisempaa. Toki purjehdittaessa tulee jonkun verran liikuttua ja paikasta toiseen reissattaessa tulee kävellen liikuttua niin luonnossa kuin eri satamissa, mutta purjehdus on varsin pitkälti paikallaan nököttämistä, johon toki saattaa sisältyä tasapainon harjoittamista jossain määrin…
Yrittäjyys on tuonut elämääni todella paljon kiinnostavaa sisältöä, mutta välillä työt ovat liiankin tärkeitä, kun meinaavat prioriteettilistalla nousta niin kovin korkealle. Liikunnan ja unen ohi ne eivät kuitenkaan saisi missään nimessä mennä, koska liikunnan ja unen puutteen huomaa kyllä omassa jaksamisessaan samantien, ja kierre on valmis. Jos nukkuu liian vähän, liikkumaankaan ei oikein jaksa lähteä. Nukkua siis pitää tarpeeksi ja liikkumisen tulee olla säännöllistä, jotta energiaa riittää.
Nyt tiedossa on uusi mittaamisprojekti, josta olen innoissani! Päätimme nimittäin ottaa meidän koko tiimille kovasti kehutun Firstbeat-mittauksen, jossa mitataan hyvinvointia ja suorituskykyä. Laite tuli minulle tällä viikolla postitse kotiin, ja huomenna sunnuntaina on tarkoituksena käynnistää mittaus. Kun tuo kolmen päivän mittaus on tehty ja olen saanut tulokset, palaan niihin varmasti myös täällä blogin puolella.
