Yrittäjyyden ja muun elämän yhteensovittamisesta

Toiset saavat lomasta rentoutuneen fiiliksen vasta, kun työasiat on täysin unohtuneet ja ne eivät enää häiritse. Toinen taas inspiroituu sekä loman joutilaisuudesta että ajasta ajatella ja yhtäkkiä löytyisikin kirjoitettavaa ja näkemystä jaettavaksi. Me ihmiset olemme niin kovin erilaisia.

Luen itse parhaillaan Hanne Valtarin ja Satu Rämön kirjaa ”Unelmahommissa”, jossa pohditaan  yrittäjyyden ja muiden elämän osa-alueiden yhteensovittamista – kirja on tuonut hyvin ajateltavaa näin loman alkajaisiksi. Tähän yhteensovittamiseen ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa. Kukin sovittaa elämän osia yhteen itselleen parhaalla tavalla, ja sen itselle parhaan tavan tietää vain kyseinen henkilö itse. Toinen halua irrottautua täysin töistä, toinen taas haluaa lukea meilinsä ja Slackinsa lomallakin. Toiselle on kauhistus palata töihin ja kahlata kuukauden viestit kerralla, jos niihin ei jostain syystä muka saa koskea lomalla. Kumpikin tapa toimia on täysin ok, kunhan juuri sinä teet valintasi itse.

Minun maailmassani täysi irrottautuminen on mahdotonta. Näin jo viikon loman jälkeen ajatus rullaa ja alan miettiä, mitä seuraavaksi haluan saada aikaiseksi.

Yrittäjänä ja tällä ajatusmaailmalla minun on paljon helpompi lomailla ja miettiä lomallani ennemmin isoja linjoja ja tavoitteita eli jotain muuta kuin toimiston arkista menoa, jos ja kun voin täysillä luottaa siihen, että hommat luistavat ja silloin kysytään, jos on epäselvää, eikä jätetä kysymättä siksi, ettei viitsisi vaivata ja ”pilata lomamoodia”. Saan shiftattua ajatukset nopeasti kyllä muuhun, vaikka välissä auttaisinkin jossain työjutussa.

Minulle tulee lähes jokaisena arkipäivänä joka tapauksessa työpuheluita niin potentiaalisilta asiakkailta kuin myyjiltäkin. Siirrän niitä sitten kulloinkin töissä oleville hoidettavaksi. Käyn myös päivittäin Slackissa ja luen meilit, koska minulle olisi tuskallisempaa kahlata kuukauden asiat kerralla sitten joskus. En pyri tällä näyttämään esimerkkiä kenellekään siitä, että muidenkin pitäisi, mutta haluan kannustaa itse kutakin siihen, että kukin valitsee oman tapansa. Tästä kannattaa myös viestiä muille, jotta muut tietävät toisen ajatusmaailmasta.

Kannattaa siis tutkiskella itseä ja toimia itselle sopivimmalla tavalla. Ja kertoa kaverille, etteivät he ihmettele, missä oikein mennään – toiselle ajatus siitä, että lomalla on tavoitettavissa, on absurdi, kun taas toiselle olisi absurdia olla kokonaan tavoittamattomissa.

Kasvuyrittäjyys: kasvua, muutosta, kasvua ja lisää muutoksia

Näin yrittäjänpäivän iltana ajattelin avata hieman ajatuksiani kasvuyrittäjyydestä ja sen poikimasta jatkuvasta muutoksesta. Yrittäjyys on antanut toki paljon – tuonut mahdollisuuden toteuttaa mielenkiintoisia projekteja, luoda oma työni ja rakentaa oma tiimimme. Se on ollut ja on edelleenkin aivan mahtavaa. Sitten on kuitenkin myös näitä päiviä, jolloin tuntuu siltä, että kehitettäviä ja päätettäviä asioita on työn alla paljon, ja ne kasaantuvat. Tiedän, ettei saisi valittaa, kun oma työ on mielenkiintoista, haastavaa ja motivoivaa, mutta välillä muutoksia on pöydällä vaan liikaa.

Someco on viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi tuplannut liikevaihtonsa. Viime vuonna pääsimme miljoonan liikevaihtoon ja nyt alamme suoraan sanottuna olla jo sellaisessa kokoluokassa, että lähellekään tuplaamista ei taideta päästä, vaikka kasvu onkin jatkunut vauhdikkaasti.

Kasvun keskellä niin yrittäjä kuin koko yritys on jatkuvassa ravistelussa.

Omia ja tiimin yhteisiä pelisääntöjä kehitetään – jatkuvasti. Toiminnan kasvaessa prosesseja, toimintamalleja ja yhteisiä käytäntöjä luodaan. Jotta yhdessä voidaan toimia, niitä tarvitaan. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää, ettemme rakenna toiminnastamme liian pitkälle vietyä prosessia saati sitten turhan byrokraattista, koska liika on aina liikaa. Ei kukaan halua työskennellä sellaisessa ympäristössä.

Jatkuvassa tekemisen kehittämisessä ja kasvussa stressaavaa on se, että ainoa pysyvä asia on muutos. Heti kulman takana on aina odottamassa seuraava muutos. Lähtökohtaisesti muutokset ja kehitys ovat toki hyviä asioita. Kasvu ei kuitenkaan aina ole helppoa. Olen luonteeltani varsin kärsimätön, kuten tuntemistani yrittäjistä varsin moni on. Itsekin päädyin yrittäjäksi juuri siksi, että halusin mahdollisuuden edistää asioita – taustalla voi olla esimerkiksi turhautumista vanhoihin toimintamalleihin ja halua luoda uudenlaista työelämää, eli tiivistettynä mahdollisuus muuttaa jotain. Muutokset ja muutosten nopea vieminen käytäntöön ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Kaikki muutokset kun eivät realisoidu hetkessä, vaan niiden ajamiseen ja edistämisen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uskoa oman tekemisen suuntaan.

Välillä sitä tuntee itsensä riittämättömäksi jatkuvan muutoksen keskellä. Joskus tulee mietittäväksi samanaikaisesti liian monta asiaa ja ne kuormittavat. Välillä oman kuoppansa kaivaa itse. Samanaikaisesti to do -listalla on monta pienempää ja suurempaa asiaa, ja erilaisia muistutuksia ja hoidettavia asioita puskee monelta suunnalta. Ratkaisuhan kiireen keskellä ei saisi olla hukuttautuminen pienten asioiden virtaan ja suorittamiseen, vaan isoille asioille ja ajattelemiselle pitäisi antaa aikaa. Kirjoitin juuri elokuussa pyskimyksestäni ottaa aikaa ajattelulle ja näin syyskuussa huomaan jo, että aikaa ajattelulle tarvittaisiin taas lisää, jotta ehtisin pysyä kärryillä tässä muutosten virrassa. Hyvin menee.

Hyvää yrittäjänpäivää kaikille kollegoille!

Etäisyyttä työarkeen ja ajattelua

Yrittäjyydessä yksi hienommista asioista on mahdollisuus päästä kehittämään yritystoimintaa ja yrityksen tapoja työskennellä. Viime vuosien aikana olen saanut olla luomassa Somecon työskentelykulttuuria ja toimintatapoja. Me teemme asiantuntijatyötä – istumme usein tietokoneella muotoilemassa ajatuksiamme tekstiksi, ellemme sitten ole tapaamisissa, asiakkailla, koulutusta vetämässä tai jossain tilaisuudessa puhumassa. Kesäkautena alallamme on kuitenkin aina selkeä hiljaisempi kausi. Harva yritys tilaa valmennusta kesäaikaan, koska koko Suomi lomailee, ja näin ollen tapaamisiakin on normaalia vähemmän.

Tämän kesän aikana olemme panostaneet oman toimintamme kehittämiseen. Olemme uudistaneet taas syksyllä toteutettavan Digiviestijän koulutusohjelman materiaaleja, jotta osakoulutusten materiaalit olisivat ajantasalla ja läpikäytävät esimerkit tuoreita. Olemme panostaneet asiantuntijoidemme näkyvyyteen esimerkiksi kertomalla tarinoita somecolaisista eli #TeamSomecosta. Meillä on myös käynnissä iso työ, jossa pohdimme omaa tulevaisuuttamme: Millainen Someco haluaa olla ensi vuonna, entä viiden vuoden päästä?

Toimialamme, sisältömarkkinointi ja sosiaalinen media, uudistuu valtavan nopealla syklillä. Pyrimme olemaan jatkuvasti #SomenHermolla, päivittämään omaa osaamistamme, kouluttautumaan ja kehittymään. Välillä täytyy katsoa isoa kuvaa ja miettiä, onko toimintamme kehittymässä oikeaan suuntaan. Hiljaisia signaaleja ja isompia trendejä seuraamalla pohtia, mihin suuntaan ala on kehittymässä ja miten palvelutarjontamme voi jatkossa, vielä viidenkin vuoden päästä vastata asiakkaittemme tarpeita. Pitääkö meidän oppia jotain uutta, tehdä uusia aluevaltauksia, vai syventää osaamistamme nykyisellä pelikentällämme?

Tämä pohdinta alan tulevaisuudesta ja Somecon toiminnasta on parhaillaan tärkein asia omalla agendallani. Osallistuin keväällä Kauppakamarin Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ-kurssille, joka antoi paljon eväitä ja herätteli miettimään yritystoimintamme strategiaa. Oli hienoa kuulla tarinoita muiden yritysten kehityksestä ja tavoista, joilla kehitystä oli rakennettu. Me Somecona olimme myös ryhmätyössä esimerkkiyrityksenä.

Tällöin kurssin osallistujat, moni kokeneita hallitusammattilaisia, haastoi minua ja Somecoa miettimään tulevaisuuden polkuja. Sain paljon ajateltavaa.

Näin syksyn aluksi tarkoituksena on kirkastaa Somecon strategiaa. Kyseessä ei olekaan ihan pieni pähkinä purtavaksi, vaan prosessi, joka tuntuu vaativan paljon ajattelua. Tähän ajattelutyöhön valmistauduin ensin viettämällä kesälomaa, irtautumalla arkisesta aherruksesta. Heinäkuussa sainkin lomailtua hyvin – purjehdimme Ahvenanmaan ympäri. Luonnossa liikkuessa, auringon paistaessa on helppo unohtaa työasiat hetkeksi.

Nyt elokuun pyörähdettyä käyntiin, alkaa arkikin jo puskea päälle erilaisina hoidettavina asioita. Tämä iso agenda on kuitenkin vaatinut paljon aikaa ajatella ja keskustella. Minun ratkaisuni on ollut tehdä töitä etänä. Näin olen voinut pysyä vielä hetken pois arjen vauhdikkaasta menosta, vaikka tokihan kaikki somecolaiset tavoittavat minut Slackilla hetkessä – tavoittamattomissahan ei etänä työskentelevä ole. Olemme yhä jatkaneet purjehdusta kauniissa saaristossa. Verkkoyhteydet pelaavat ja satamista saa välillä sähköäkin, eli tärkeät asiat saa hoidettua, mutta samalla on eri tavalla aikaa ajatteluun, kun se ei koko ajan keskeydy jonkun notifikaation takia. Nyt on jo paljon pohdittu tulevaa. Haettu niitä oikeita hiljaisia signaaleja. Liikuttu paljon ja pyöritelty asioita mielessä.

Pitäisi useamminkin varata kalenteristaan kunnolla aikaa ajattelemista varten. Lähteä kävelylle ja antaa ajatusten rullata.

Ylipäätään irtautua tietokoneesta ja älypuhelimestä, jatkuvasti saapuvista sadoista ilmoituksista ja viesteistä, jotka koko ajan harhaannuttavat siitä tärkeimmästä, eli ajattelusta. Ehkä se strategia tulevaankin tässä jo alkaa ajatuksissa muotoutua.