Näin syksyn aluksi olen innostunut liikunnan napostelusta.
Luin kesälomalla Rangan Chatterjeen Four pillar plan-kirjan. Se on innostanut minua tekemään elämäni eri osa-alueilla monia pieniä muutoksia. Olen vaahdonnut kirjasta paljon viime aikoina kaikille lähipiirissäni – suosittelen ehdottomasti lukemaan tai kuuntelemaan sen. Napostelu-suhtautuminen on helpottanut minua liikunnan integroimisessa kiireiseen arkeen ja reissaamista vaativaan työhön.
Mietitäänpä ihmisiä ennen vanhaan. Tekivätkö he viikon aikana pari pitkää treeniä vai oliko liikunta integroitunut heidän elämänsä kaikkiin osa-alueisiin?
No liikunta tietenkin ennen aina integroitui ihmisen arkisiin askareisiin. Viime vuosikymmeninä me vaan olemme jostain syystä oppineet ajattelemaan niin, että liikuntaa harrastetaan pari kertaa viikossa tunnin pätkät. Loppuajan voikin istua tietokoneella tai tuijottaa älypuhelinta paikallaan. Kärjistys, mutta ihan liian totta monen arjessa.
Chatterjee esitteli kirjassaan konseptit movement/excercise snacking ja micro-movement. Hänen mukaansa fyysinen liikkumattomuus (ja liiallinen istuminen) on yksinkertaisesti yksi suurimmista syistä ennenaikaiseen kuolemaan. Tutkimusten mukaan lyhyet liikuntahetket päivän aikana ovat erittäin tehokas keino hyvinvoinnin parantamiseen.
Tämä ajatus on tuonut minulle jopa helpotuksen tunteen. Minun ei olekaan pakko mennä tunniksi tai pidemmäksi aikaa treenaamaan salille ja löytää sitä tuntia kalenteristani, vaan sitä tehokkaampaa on pieni treeni eri kohdissa päivää, aina ehtiessäni sopivasti. Tähän ajatusmaailmaan olen nyt hurahtanut.
Innostuin uimaan meressä kesän purjehdusreissun aikana, kun vesi oli lämpimän kesän kunniaksi erityisen lämmintä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että kotini taloyhtiössä on asukkaiden yhteinen uima-allas, jossa saa joka aamu ja tiettyinä vuoroina iltoina ja viikonlopppuina käydä uimassa. Olenkin kesän ja Chatterjeen ajatuksen pohjalta nyt syksyn aluksikin innostunut käymään uimassa lähes päivittäin.
Laskin juuri, että olen kahden kuukauden aikana uinut yhteensä 26 kilometriä. Kyllähän sitä nyt tajuaa, että tällä uintimatkalla on vaikutusta kuntoon ja hyvinvointiin. Vaikka se matka olisikin kertynyt välillä lyhyistä uintipyrähdyksistä. Käytännössä olen huomannut, että kun vaan usein repii itsensä edes hetkeksi liikkumaan, sitä aina välillä löytyykin sopiva hetki uida tai kävellä vähän pidempään kuin yleensä. Aiemmin on tullut käytyä paljon harvemmin uimassa, koska taisin itsekin ajatella, ettei sillä kymmenen minuutin tai vartin uinnilla paljon olisi merkitystä. Mutta kyllähän sillä vaan kokonaisuuden kannalta on.
Mieti siis sinäkin: Voisitko alkaa napostella liikuntaa? Sen sijaan, että koitat löytää tunnin pätkän treenaamiselle, käveletkin aina työmatkat, teet viiden minuutin kahvakuulatreenin ehtiessäsi sopivasti, muutaman kyykyn tai punnerruksen vaikka seinää vasten odotteluhetkenä tai pulahdat aina edes hetkeksi uimaan mahdollisuuden tullen? Myös sillä lyhyemmällä liikuntapätkällä voi olla hyvinvoinnin kannalta todella iso vaikutus.