Facebook Watch – kilpailu TV:n ja YouTuben kanssa

Facebook on jo pitkään antanut paljon näkyvyyttä videoille – jos siis näkyvyydeksi lasketaan kolmen sekunnin näyttökerta. Tuon kolme sekuntia saa videolleen todennäköisemmin kuin näyttökerran esimerkiksi kuvalle. Facebook on jo pitkään kilpaillut niin television kuin YouTuben kanssa erityisesti mainostajien mainosbudjeteista, mutta nyt Facebook ottaa isompia harppauksia kohti liikkuvan kuvan herruutta. Vastikään Yhdysvalloissa julkaistiin Facebook Watch -osio ja ensimmäiset show’t eli sarjat, joita esitetään säännöllisesti Facebookissa. Kyseessä on uudenlainen formaatti, jonka avulla jatkossa kuka tahansa meistä voi ryhtyä juontajaksi omalle tv-sarjalleen.

Lue lisää Somecon blogista!

Facebook-mainonta kehittyy: Mainonnan hallinta ja Power Editor yhteen

Facebookin on jo pitkään huhuttu tekevän isoa muutosta Facebook-mainonnan ostamisen ja hallinnan käytäntöihin. Nyt muutos on realisoitumassa, kun mainonnan ostamisen työkalut Mainonnan hallinta eli Ads Manager ja Power Editor yhdistyvät. Facebook pyrkii tietenkin tekemään muutoksesta mahdollisimman miellyttävän ja toimivan kaikille mainostajille, jottei se tule menettämään mainostajilta saamiaan tuloja. Viime vuosien aikana Ads Managerin ja Power Editorin käyttöjärjestelmät ja toiminnallisuudet ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan, joten varsinaiseksi yllätykseksi tätä muutosta ei oikein edes voi kokea. Ads Managerin helppous ja Power Editorin skaalaedut tulevat varmasti yhdistymään uudistuneessa työkalussa. Somecon blogin tuoreessa artikkelissa kerron, mistä tässä uudistuksessa on kyse.

Facebookista kauppapaikka – niin yrityksille kuin yksityiskäyttäjille

Perinteisesti digimarkkinoinnissa roolit ovat olleet selvät – Facebookissa rakennetaan näkyvyyttä ja sitä kautta kysyntää, kun taas Googlessa hakuja tekevät ne, jotka haluavat ostaa jotain. Facebook on kuitenkin lähtenyt horjuttamaan tätä roolitusta ja rakentamaan palvelustaan yhä vahvemmin kauppapaikkaa, jossa tuotteet ja palvelut oikeasti vaihtavat omistajaa ja kauppa käy. Olen kirjoittanut tästä teemasta blogiartikkelin alunperin 31.10.2016. Facebook Marketplace saapui Suomeen 6.9.2017, joten lähdin päivittämään Somecon blogiin artikkelia.

Inbound-markkinoijan ykkösase: sosiaalinen media

Moni pitää Googlea inbound-markkinoijan tärkeimpänä kanavana, mutta väitän, että varsinkin niin sanotun funnelin alkupäässä tarvetta ja kiinnostusta luotaessa sosiaalisen median kanavat ovat Googleakin tärkeämpiä kohderyhmän tavoittamisessa ja mielenkiinnon herättämisessä. Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä voidaan herättää uusia ajatuksia ja jakaa ymmärrystä vaikka toimialan murroksesta, jotta uusia asiakkaita löytyisi ja jotta tuote tai palvelu ylipäätään herättäisi mahdollisen ostajan mielenkiinnon.

Lue lisää Somecon blogista

Inbound-markkinoijan ykkösase: sosiaalinen media

Tapahtumajärjestäjän some-muistilista

Sosiaalinen media on erinomainen kanava tapahtumien markkinointiin. Sosiaalisessa mediassa vaikuttamalla ja viestimällä voidaan rakentaa tapahtumalle uudenlaista näkyvyyttä, jonka avulla tapahtuman tunnettavuus kasvaa ja tapahtuma voi tavoittaa aivan uusia yleisöjä. Parhaimmillaan tapahtuman osallistujat käyvät keskustelua tapahtumasta ja viestivät siten osallistumisesta omille verkostoilleen. Kun näin käy, tapahtuman järjestäjä on onnistunut sitouttamaan kävijän ja toisaalta mahdollistamaan keskustelun. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi tapahtumajärjestäjän sosiaalisen median muistilistaa ja pohdin, mitä tapahtumajärjestäjän kannattaa huomioida tapahtuman järjestämisen eri vaiheissa.

Lue lisää Somecon blogista

Tapahtumajärjestäjän some-muistilista

Facebook uutisvirran algoritmi rankaisee, jos sivustosi ei ole mobiilioptimoitu

Facebook ilmoitti alkuviikosta, että uutisvirran algoritmi kehittyy taas eteenpäin. Viime aikoina Facebook on panostanut erityisesti linkkien laadun parantamiseen palvelussaan – alkukesästä julkaistiin, että huonolaatuisiksi linkeiksi kategorisoitavaa sisältöä tullaan näyttämään yhä vähemmän uutisvirrassa. Tällaiseksi sisällöksi voidaan luokitella esim. sisältö, jonka lukemiseen linkkejä klikanneet eivät käytä aikaa vaan he palaavat heti takaisin Facebookiin. Myös ne sivut, jotka spämmäävät uutisvirtoja jakamalla useita linkkejä päivässä, tulevat saamaan aiempaa huonompia näkyvyyksiä uutisvirrassa, jos käyttäjät eivät reagoi heidän jakamiinsa linkkeihin.

Lue lisää Somecon blogissa

Facebook uutisvirran algoritmi rankaisee, jos sivustosi ei ole mobiilioptimoitu

Instagramissa voi nyt mainostaa julkaisuja

Instagram on uudistanut mainonnan mahdollisuuksiaan, kun se teki yritystilillä jo tehtyjen julkaisujen mainostamisesta mahdollista. Tähän mennessä Instagramissa on siis voinut mainostaa vain julkaisuista erillisinä mainoksina näkyviä mainoksia, jolloin reagoinnit, eli niin tykkäykset kuin kommentit ovat käytännössä jakaantuneet julkaisun ja mainoksen kesken ja sekoittaneet monia käyttäjiä. Jatkossa reagoinnit siis kerääntyvät yhteen ja samaan julkaisuun ja yksinkertaistavat tilien hallinnointia. Lue lisää Somecon blogissa.

Johtajan muistilista: Huomioi nämä lähtiessäsi sosiaaliseen mediaan

Viime aikoina olen taas päässyt sparrailemaan johtoryhmiä sosiaalisen median käytöstä. Monta esimerkillistä johtajaa on jo heittäytynyt mukaan verkon keskusteluareenoille. Tässä kaikille heittäytymistä harkitseville kokoamani johtajan muistilista, jossa on tiiviisti avattu, mitä kannattaa huomioida sosiaalisen median käyttöä aloittaessaan. Tämä lista ei ehkä ole sinulle, jos olet jo aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja, mutta voit toki vinkata siitä johtajalle, joka ei vielä itse ole perehtynyt sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Lue lisää Somecon blogissa.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Facebook on aiemmin painottanut, että kunkin toimijan tulee itse omalla Facebook-sivullaan julkaista omat sisältönsä ja mainoksensa. Se on pyrkinyt välttämään tilannetta, jossa toiset toimijat rakentavat tykkääjämäärältään isoja sivuja, ja alkavat myydä näkyvyyttä sivunsa uutisvirrassa. Tällaista liiketoimintaa pyörittäville ongelmaksi tuli aikanaan uutisvirran algoritmi, joka on heikentänyt yksittäisten julkaisujen näkyvyyttä, jolloin moni on ymmärtänyt, ettei julkaisujen ostaminen toisen sivulta aina kannata. Aiemmin Facebook-sivujen säännöissä luki hyvin selkeästi: ”Kolmannen osapuolen mainosten lisääminen sivuille ilman meidän lupaamme on kielletty.” Maalis-huhtikuun vaihteessa tuli uudistus tuotemerkillä merkityistä sisällöistä, joka toi brändisisällön työkalun käyttöön myös suomalaisille toimijoille. Työkalu on rantautunut käyttöön, ja oletkin saattanut jo nähdä ensimmäisiä yhteistöitä niin bloggaajien ja mainostajien kuin toisaalta mediatalojen ja mainostajien välillä.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Näin muodostuu asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media ei ole enää hetkeen ollut pelkän markkinoinnin kanava, koska sen tuomat muutokset mullistavat kaikkea liiketoimintaa ja hyvin monenlaisten organisaatioiden toimintaa. Sosiaalisesta mediasta onkin muotoutunut kokonaisvaltainen väylä asiakaskokemuksen luomiseen ja kehittämiseen. Kun sana on verkossa vapaa, tulee todellinen asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa esille, ja organisaatioita arvioidaan asiakkaiden subjektiivisesta näkökulmasta. Somecon blogiartikkelissa pohdin, mitkä eri asiat vaikuttavat asiakaskokemuksen kehittymiseen ja rakentumiseen sosiaalisen median kanavissa.

Facebook Messenger -sovellukseen panostetaan

Facebook lanseerasi F8 -sovelluskehittäjäkonferenssissa Facebook Messenger -sovellukseen tulevia uudistuksia. Avaan tässä blogiartikkelissa, mitä Facebook oikein suunnittelee ja mihin suuntaan se aikoo Messengeriä kehittää.

Messengerin alusta avattiin edellisessä F8-tapahtumassa vuosi sitten kaikille sovelluskehittäjille, eli erilaiset toimijat ovat alkaneet toteuttaa omia sovelluksiaan Messenger-alustan päälle. Samaan aikaan Facebook on kehittänyt Messengerin kameraa, ryhmävideopuheluita ja jopa pelejä. Muut toimijat ovat kehittäneet Messengeriin uusia botteja, esimerkiksi yksinkertaistamaan helppojen asiakaspalvelukysymysten hoitoa, ja toisaalta sovelluksesta löytyy nykyisin myös pakolaisia helpottavia käännöspalvelua antavia botteja. Niitä on siis kehitetty hyvin erilaisiin tarpeisiin.

Lue lisää Somecon blogista!

Facebook Messenger -sovellukseen panostetaan

Facebook-ryhmät yritysten käytössä pian huhujen mukaan

Twitter-keskusteluissa ja nyt myös SocialMediaTodayssa liikkuu mielenkiintoisia huhuja Facebookin testistä, jota he tekevät ryhmien parissa. Alustavan tiedon mukaan yritys- ja organisaatiosivuille olisi tulossa mahdollisuus hallinnoida omia ryhmiään, linkittää omia ryhmiään Facebook-sivuilla ja osallistua ryhmissä käytävään keskusteluun. Tämä olisi monelle toimijalle erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus, joten lähden nyt vähän spekuloimaan, mikä kaikki olisikaan mahdollista, jos ryhmien käyttö avattaisiin Facebookissa myös yrityksille. Lue lisää Somecon blogista!

Facebook-mainonta tukee asiakastasi ostoprosessin eri vaiheissa

Facebook on nykyisin massamedia. Sen avulla yritykset voivat tavoittaa 2,5 miljoonaa säännöllisesti kanavaa käyttävää suomalaista. Facebookilla onkin nykyisin iso rooli erityisesti kuluttajakauppaa tekevien yritysten markkinointiviestinnässä, mutta myös B2B-liiketoimintaa tekevät hyötyvät palvelun tuomista tarkoista kohdentamisen mahdollisuuksista, joilla voi tavoittaa omaa kohderyhmäänsä. Facebookissa yrityksille erityisen kiinnostavaa on Facebook-mainonta, joka on yhä edelleen erittäin kustannustehokasta. Lue lisää Somecon blogissa!

Älä varasta, vaan parasta

Olennainen osa sisältötyön kehitystä on saatujen tulosten säännöllinen analysointi ja tulosten peilaaminen sisällöille asetettuihin tavoitteisiin. Vastuuta ja suunnittele mittaaminen ja analysointi, jottet unohda hyödyntää verkkosisältöjen isointa etua – mitattavuutta. Siinä missä omien sisältöjen säännöllinen analyysi ja peilaaminen tavoitteisiin ovat osa sisältötyön rutiinia, kannattaa katsella myös oman navan ulkopuolelle. Kuinka paljon voitkaan oppia seuraamalla vertaistesi toimintaa eri kanavissa! Lue lisää Somecon blogissa!

Facebookin uutisvirran algoritmin uudistukset: autenttisuus ja ajantasaisuus

Facebook on säännöllisesti kehittänyt uutisvirran algoritminsa toimintaa vuosi vuodelta, jotta Facebookin uutisvirtojen sisällöt voisivat yhä paremmin vastata kanavan käyttäjien toiveisiin. Facebook on tammikuun 2017 lopussa tiedottanut parista eri uudistuksesta: sisältöjen autenttisuutta ja ajantasaisuutta seurataan uusin signaalein ja videosisältöjen näkyvyys tulee määrittymään videoiden suhteellisen katselupituuden mukaan. Lue lisää Somecon blogista!

Instagram Live – suora lähetys Instagramissa

Instagram julkaisi myöhään tiistai-iltana, että Instagram Live on lanseerattu globaalisti ja että se tulee kaikkien Instagramin käyttäjien käyttöön tulevien viikkojen aikana. Monelle ominaisuus on jo saapunut sovelluksiin ja olemme nyt nähneet ensimmäisiä suoria lähetyksiä Instagramissa. Taneli meiltä Somecosta teki keskiviikkona 25.1. suoran lähetyksen Somecon Instagramissa, ja lähetyksen aiheena oli testata Instagram Liveä ja keskustella sen tuomista mahdollisuuksista. Tässä blogissa kirjoitan yhteenvedon siitä, miten Instagram Live toimii ja millaisia mahdollisuuksia toiminto tarjoaa. Lue lisää Somecon blogissa!

Facebook Locations – toimipisteet sijainnin mukaan Facebookissa

Facebook on viime aikoina kehittänyt mahdollisuuksia erilaisten sivurakenteiden hyödyntämiseen, kun yrityksillä tai organisaatioilla on toimintaa joko eri maissa, eri kielillä tai eri paikkakunnilla. Maa- ja kieliversioissa voidaan hyödyntää globaalia sivurakennetta, mutta tässä artikkelissa käyn läpi, millaisia mahdollisuuksia Facebook tarjoaa sellaisille toimijoille, joilla on toimipisteitä, myymälöitä tai toimistoja eri puolilla Suomea ja joihin he toivovat asiakkaiden tai työntekijöiden voivan merkitä itsensä Facebook- tai Instagram-julkaisuissaan. Lue lisää Somecon blogista!

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Tilastokeskus tekee vuosittain Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen, jonka yhteydessä tutkitaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöä. Kuten aiempinakin vuosina, lähdin kaivelemaan lukuja tutkimuksesta ja selvittämään sosiaalisen median käytön nykytilaa. Sosiaalinen media Suomessa 2016 elää ja voi hyvin.

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Sosiaalisen median palveluiden eli yhteisöpalvelujen käytön osalta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitetään, moniko on käyttänyt yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viime vuosien ajan yhteisöpalvelujen käyttö on tällä mittaristolla kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa, mutta vuoden 2016 aikana 16–24-vuotiaiden kohdalla nähdään pienoista laskua. 35–44-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden kohdalla kasvu on taas ollut kovinta. Yhteensä sosiaalisen median käyttö 16–89-vuotiaiden keskuudessa on kasvanut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä, eli 53 prosentista 56 prosenttiin.

yhteisopalvelut_2016

Sosiaalisen median sisältöjä aktiivisimmin eli päivittäin tai lähes päivittäin jakaa tutkimuksen mukaan 16–89-vuotiaista vain kolme prosenttia, mutta viikottain sisältöjä jakaa 14 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden aikana sisältöjä on jakanut 37 prosenttia suomalaisista. Aktiivisuus sisältöjen jakamisessa on selkeästi suurempaa nuoremmilla ikäpolvilla, 16–34-vuotiaista 66 prosenttia on kolmen kuukauden aikana jakanut sisältöjä, 35–44-vuotiaista 58 prosenttia, 45–54-vuotiaista enää 19 prosenttia ja 65-74-vuotiaista enää kahdeksan prosenttia. Sisältöjen kuluttajina Suomessa ollaan aktiivisia: 60 prosenttia suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja jopa 47 prosenttia tekee tätä viikottain. Näihin lukuihin viitaten voin hyvin todeta, että sosiaalisessa mediassa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla on vaikutusvaltaa, kun sisältöjä seuraa näin suuri osa suomalaisista.

Yhteisöpalvelujen käyttötarkoitukset vaihtelevat

Tutkimuksessa tutkittiin nyt myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia. Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan liittyen yhteisöpalveluja on käyttänyt 21 prosenttia 16–89-vuotiaista, mutta nuoremmasta työikäisestä väestöstä, 25–44-vuotiaista 38 prosenttia. Tämä kertoo, että sosiaalinen media tekee kovaa vauhtia tuloaan työelämään, eli pelisääntöjä ja osaamista näiden kanavien hyödyntämiseen työmaailmassa tarvitaan. Moni toki hakee oppia harrastustoiminnan kautta – yhdistystoiminnassa sosiaalista mediaa on hyödyntänyt 13 prosenttia ja yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan sitä on hyödyntänyt 11 prosenttia 16–89-vuotiaista. Harrastustoiminnassa yhteisöpalveluja on käyttänyt 34 prosenttia, samoin sukulaissuhteisiin liittyen sosiaalista mediaa on käyttänyt 34 prosenttia ja ystävyyksiin ja tuttavuuksiin liittyen 50 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksesta selviää myös, että yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraamiseen sosiaalista mediaa käyttää 23 prosenttia, kun taas 21 prosentilla suomalaisista sosiaalisen median käyttö liittyy ryhmiin joissa myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuoteita tai palveluita osallistujien kesken. Verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin osallistuu 15 prosenttia ja 14 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa faniverkostoon tai fanisivustoon liittyen.

Pikaviestimien käyttö ja bloggaamisen suosio kasvaa

Älupuhelinten käyttö on arkipäiväistynyt, ja niiden pikaviestinsovellukset, kuten WhatsApp, ovat yleistyneet valtavan nopeasti. Suomessa pikaviestimiä hyödyntää jo 56 prosenttia kansalaisista. Voidaan kuitenkin huomata, että eri ikäryhmissä käyttö on aktiivisempaa, esimerkiksi opiskelijoista jo 94 prosenttia käyttää pikaviestimiä, kun taas esimerkiksi eläkeläisistä vasta 14 prosenttia on lähtenyt mukaan pikaviestimiin.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus mittaa myös bloggaamisen suosiota Suomessa. 16–89-vuotiaista 38 prosenttia lukee blogeja, ja tässäkin opiskelijat ovat aktiivisimpia, jopa 59 prosenttia opiskelijoista lukee blogeja. Naisista 42 prosenttia lukee blogeja, mutta ei blogien lukeminen miestenkään keskuudessa ole harvinaista, sillä 33 prosenttia miehistä lukee blogeja. Bloggaamista tai muuta omien verkkosivujen sisällöntuotantoa on tehnyt kuusi prosenttia suomalaisista, joten sisällöntuottajia toki on varsin pieni, mutta sitäkin aktiivisempi porukka. Tilastojen pohjalta aktiivisimpia bloggaajia ovat opiskelijat ja korkea-asteen koulutuksen saaneet pääkaupunkiseudulla elävät 25–44-vuotiaat.

Voit tutustua koko Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen täällä.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016].

P.S. Oletko kiinnostunut sosiaalisen median kehityslinjoista vuonna 2017? Tiivistimme näkemyksemme Somecon oppaaseen, lataa ja lue täällä!