Author: Minna Valtari

Tilastokeskus julkaisi marraskuun alussa tuoreita tietoja sosiaalisen median käytöstä. On ollut mielenkiintoista tulkita uusia tilastoja ja näin selvittää, mihin suuntaan sosiaalisen median käyttö on Suomessa kehittymässä. Yhteisöpalveluja käyttää jo 51 prosenttia 16-74-vuotiaista suomalaisista ja tutkimuksen mukaan yhteisöpalveluja käytetään pääasiassa viestintään. Älypuhelin taas on käytössä Suomessa jo 61 prosentilla. 65-74-vuotiaista jopa 25 % käyttää jo älypuhelimia, joten Suomessa älypuhelinten käyttö on alkanut yleistyä vauhdilla.

Lue lisää Varsinais-Suomen Yrittäjälehdestä.

Tietoa haetaan verkosta. Sen me kaikki tiedämme. Olemme oppineet, että netistä saamme hetkessä tietoa palveluntarjoajista ja tuotteista. Me kaikki kuluttajina haemme enenevässä määrin tietoa esimerkiksi Googlesta, mutta valitettavan usein B2B-puolen yritykset unohtavat, että myös heistä ja heidän palveluistaan haetaan yhtälailla tietoa verkossa.

Lue lisää Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehdessä.

Pienyrittäjälle sosiaalinen media on usein haaste, samoin kuin sitä ovat kaikki muutkin markkinointitoimenpiteet. Valitettavan usein koetaan, että markkinointi on pois varsinaisesta työstä eli oman liiketoiminnan pyörittämisestä. Se on ikään kuin ylimääräinen paha – vaikka markkinointi ja myynti ovat niitä toimenpiteitä, jotka ovat yritystoiminnalle kriittisiä tapoja hengissä pysymiseen ja toiminnan kehittymiseen.

Lue lisää Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden sosiaalisen median kolumnissani.

Sosiaalisen median markkinointiviestintään erikoistuneen Somecon nettisivut uudistuivat juuri! Kävitkö jo tutustumassa uudistukseen?

Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti 5.9.2013:  Tekeekö sosiaalinen media meistä epäsosiaalisia?

Digitalisoitunut media ja viestintä on monipuolistanut ajankohtaista uutiskeskustelua ja antanut aivan uudenlaisen roolin meille tavallisille kansalaisille. Voimme itse tuottaa sisältöä ja osallistua näin keskusteluihin ja vaikuttaa omalta osaltamme.

 Toisaalta monelle meistä on tuttu ilmiö, että ystäviä tavatessa kuulumisten vaihtamisen sijaan otetaankin kuvia, jaetaan niitä sosiaalisen median palveluihin ja samalla unohdetaan käydä keskustelua. Sama ilmiö on huomattavissa myös esimerkiksi keikoilla: jos tärkeintä on kuvata ja videoida konserttia, miksi edes mennä keikalle kuuntelemaan live-esitystä? Silloinhan voisi ostaa saman tien tallenteen.
Lue lisää

Facebook julkaisi tiistai-iltana 27.8. uudet, helpotetut sääntönsä sivustolla tapahtuvaan kampanjointiin. Tein samantien Somecon blogiin tiiviin yhteenvedon Suomessa yhä ylivoimaisesti suosituimman sosiaalisen median palvelun uusista promootiosäännöistä.

Facebookissa paljon uutisvirroissa vilahtelevat Tykkää & jaa -kilpailut eivät ole olleet, eivätkä yhäkään ole Facebookin sääntöjen mukaisia. Facebook on tähän asti edellyttänyt promootiosäännöissään, että Facebook-kilpailuja saa toteuttaa vain Facebookin sovelluksilla ja esimerkiksi niihin upotetuilla kilpailulomakkeilla, mutta nyt palvelu on vihdoin höllännyt hieman sääntöjään. Kaikkea ei kuitenkaan vieläkään ole sallittu.

Lue lisää Somecon blogissa.

Olen mukana Aurajoen nuorkauppakamarin toiminnassa ja siten myös alkusyksyn kohokohdan, Turun päivänä 15.9. järjestettävän hyväntkeväisyystapahtuma Ankkarallin tapahtumatiimissä.

Oletko sinä jo ostanut ankan kisaamaan? Ankkarallin tavoitteena on laskea Aurajokeen kisailemaan 10 000 kumiankkaa. Voittavan ankan ostanut hyväntekijä voittaa palkintoja ja kunniaa!

Itämeren puolesta!

Ankkaralli siis on hyväntekeväisyyskeräys, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua ostamalla oma ankka nettisivustolta http://ankkaralli.fi. Tapahtuman tuotto ohjataan Itämeren hyväksi: Hyväntekeväisyyskeräyksen tuotoilla ostetaan Aurajokeen vaellussiikoja ja avataan uusia lisääntymispaikkoja merestä nouseville lohikaloille. Jo 7 eurolla saadaan hankittua 20 vaellussiikaa.

Olen itse kuullut muutaman kriittisen äänen, jotka ovat kyseenalaistaneet kalakannan kasvattamisen Itämeren suojelun keinona. Siksi suosittelenkin lukemaan TV:stäkin tutun meribiologi Roope Flinkmanin kommentit Ankkarallin blogista. Hänen mukaan paikallisten olojen parantaminen on avain koko Itämeren pelastamiseen: Ankkaralli on äärettömän kannatettava hanke. Luontaisen kalakannan vahvistaminen vähentää fosforin aiheuttamaa sisäistä kuormitusta, Flikman kertoo.

Ankkaralleja on järjestetty useissa eri maissa – suurimmissa kisoissa ankkoja on ollut jopa yli 100 000! Kuinkahan suuren määrän me saamme liikkeelle Aurajoen aalloille? Osta sinäkin oma kilpa-ankkasi! Tempauksen tavoitteena on suojella Itämerta, joten ankat tulla keräämään pois Aurajoesta heti Ankkarallin päätyttyä ja ankka-arvan ostaneet saavat lunastaa omakseen kisaan osallistuneen ankan.

Sosiaalinen media työvälineenä 

Me kaikki tiedämme, että sosiaalinen media on oiva markkinointiviestinnän ja asiakaspalvelun työkalu: esimerkiksi Facebookissa voi mainostaa yritystoimintaa. Sosiaalinen media, liiketoiminnan digitalisoituminen ja viestinnän maailman murros vaikuttavat syvästi viestintään ja tiedonkulkuun yhteiskunnassamme. Oletko sinä tullut miettineeksi, miten sosiaalinen media voisi helpottaa myös arkista työskentelyä?

Lue lisää Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden sivuilla.

Viikonloppu kului hienoissa merkeissä: Suomen yrittäjien nuorten yrittäjien verkostoitumistapahtuma GeTTogetherissä! Olin itse mukana järjestämässä tapahtumaa luottamustehtävieni kautta ja olen ainakin itse valtavan tyytyväinen lopputulokseen. Perjantaina viikonloppu alkoi mukavalla verkostoitumisillalla Liedon Vanhalinnan luonnonkauniissa maisemassa, ja lauantaina tapahtuma jatkui seminaarin merkeissä Turun Logomossa.

Seminaarissa yrittäjyydestä

Aamun ensimmäinen puhuja oli Hans-Peter Siefen Nordic Business Forumista. Oli mielenkiintoista kuulla tämän kansainvälisiä puhujia Suomeen tuovan yrityksen taustaa – ja mistä kaikki sai alkunsa. Ensimmäistä kertaa myyntikoulutukseen osallistuessaan Hans-Peter oli miettinyt, että haluaisi joskus vielä järjestää ison koulutustapahtuman. Hänestä ei ikinä pitänyt tulla bisnesmiestä, saati yrittäjää, mutta sille tielle hänkin lopulta päätyi ja erittäin onnistuneesti vielä. Siefen muistutti, että meillä kaikilla on mahdollisuus kontaktoida ihan ketä tahansa eli voimme saada ihmeitä aikaiseksi: hän soitti jännittävän puhelun Al Goren toimistoon ja onnistui saamaan hänet Suomeen. Onnistumisia tapahtuu, kun tavoitteet ovat realistisia lyhyellä aikavälillä mutta kun muistetaan unelmoida hullusti pidemmällä aikavälillä!

Seuraavaksi vuorossa oli futuristi Elina Hiltunen, joka toi esille suunnittelun ja tulevaisuuden varalle valmistautumisen tärkeyden. Ennakointi ei aina ole helppoa, mutta esityksessään Hiltunen toi esille mm. hiljaisten signaalien tärkeyden. Hänen mukaansa esimerkiksi ulkomailla matkustaessaan törmää usein uusiin asioihin, jotka ovat tuloillaan Suomeen. Hiljaisia signaaleja löytää kaikkialta: nykyisin helposti myös sosiaalisesta mediasta.

Kolmantena puheenvuoronsa piti Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Rami Aarikka. Hänen esityksensä oli aivan loistava! Kuten Twitteristä saimme lukea:

Sori, ei pysty twiittaamaan – Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Rami Aarikka niin huikea tarinoitsija, tämä kannattaisi kuulla itse 😀#GETTO13
— Suomen Yrittäjät (@suomenyrittajat) 18. toukokuuta 2013

Mainittakoon, että Aarikan mielestä paras toimintastrategia on sellainen, josta itse pitää. Asioita tapahtuu vain tekemällä ja kokeilemalla. Niin voi osua myös kultasuoneen – kuten kehittää huomaamattaan gluteenittoman oluen, jollaista isot toimijat olivat kehittäneet miljoonabudjetilla. Aarikka toi myös esille, ettei yrityksen ensimmäinen osakeanti onnistunut ihan odotusten mukaisesti. Toisaalta hän lohkaisi, että jos he olisivat saaneet kymmenen miljoonaa kättelyssä osakeannissa, niin rahoille olisi helposti keksitty turhempaakin käyttöä. Tiukemmalla budjetilla siirtoja piti miettiä tarkemmin ja toimintaa kehitettiin tasaisella tahdilla.

Sitten vuorossa olikin jo kuuro rap-artisti Signmark eli Marko Vuorenheimo. Hänen tarinansa isojen esteiden ylittämisestä kosketti. Koulussa kuurot eivät saaneet osallistua musiikinopetukseen ja rehtori käski nuorta poikaa hyväksymään tilanteen ja luovuttavan ”koska musiikki ei ole kuurojen juttu”. Markon isää oli myös koulussa rangaistu fyysisesti viittomisesta – se ei ollut aikanaan hyväksyttyä! Nykyisin ajat ovat muuttuneet, mutta syrjintää ja turhia esteitä asetetaan vieläkin luoville ja innostuneille ihmisille. Vuorenheimo toi esille oman onnistumistarinansa – hänen kappaleensa Smells like victory on omistettu niille, jotka ovat epäilleet hänen kykyänsä onnistua. Vuorenheimo toi hienolla tavalla esille, miten pienistä asioista on seurannut suurempia – pienestä keikasta poiki isompi ja pienestä lehtiartikkelista valtavan iso artikkeli sanomalehteen. Hän kehoittikin meitä kaikkia olemaan iloisia pienistä asioista, koska ne voivat aina johtaa isompiin seuraamuksiin. Hän myös totesi, että vain epäonnistumalla oppii onnistumaan. Totta!

Paneelissa ajankohtaista yrittäjyyden kentältä

Seminaaripäivä jatkui lounaalla ja avokonttoriosuudella, joissa osallistujat saivat konkreettista tukea oman yritystoimintansa kehittämiseen. Päivän veti yhteen sitten Lotta Baclundin vetämä ja startup-yrittäjien Kim Väisänen (Blancco), Jaakko Alasaarela (ZEF Solutions), Sakari Nahi (Kompozure) ja Mikko Kuitunen (Vincit) tähdittämä Hyvät nainen ja herrat -paneeli. Se järjestettiin hyvät ja huonot uutiset -televisiosarjan konseptilla, eli yrittäjät käsittelivät ajankohtaisia yrittäjyyteen liittyviä asioita. Samalla käytiin läpi hieman osallistujien taustoja ja toimintatapoja yrityksissään. Työnteon ja toimistojen mukavuudesta puhuttiin ja toisaalta siitä, että työnteon pitää olla hauskaa. Tai ainakaan ei saa ottaa päähän. Kuten Vincitin Mikko Kuitunen totesi: ”Pahinta, mitä yrittäjälle voi tapahtua konkurssin jälkeen on, että joutuu takaisin töihin jollekin muulle”.

Sen lisäksi esille nousi hyvä johtaminen. Niin sanottu pull -johtaminen eli yhteisen päämäärän tunteminen ja sen tavoittelu yhdessä on nykyaikana paras tapa motivoida ihmisiä toimimaan. Push -johtaminen taas on sitä, että johtaja joutuu työntämään tekijöitä eteenpäin ja tällöin tavoitteisiin ei ole sisäistä motivaatiota eli niiden tavoittelu ei myöskään aina onnistu niin hyvin. Tavoitteiden asettamista pidettiin tärkeänä: jos tavoite on selvä, kaikki tietävät, kuinka sitä voidaan tavoitella. Yrittäjiä kehoitettiin useampaankin otteeseen ottamaan tavaksi oman tavoitteen kirjaaminen ylös. Alasaarelan mukaan omista tavoitteista ei aina tarvitse kertoa muille, mutta itse täytyy aina tietää, mitä yrittää, koska muuten ei tiedä, mihin suuntaan on edes menossa. Lopuksi yhteenvetona todettiin, että raha ei tee onnelliseksi, vaan se, että saavuttaa asettamansa tavoitteet!

Gaalassa tunnustuspalkintoja

Lauantai-ilta jatkui Tulevaisuuden tekijät -gaalan merkeissä. Juhlassa puhuttiin yrittäjyyden tärkeydestä ja toisaalta yhteiskunnan kehittämisestä – yrittäjiä tarvitaan Suomessa entistä enemmän, jotta saamme ylläpidettyä nykyisen yhteiskuntajärjestyksemme. Toisaalta illan aikana palkittiin ansioituneita yrittäjiä, sekä Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä että Suomen vuoden nuori yrittäjä. Näistä palkituista voit lukea lisää tapahtuman blogista sekä Varsinais-Suomen Yrittäjänuorten blogista.

Itse sain kunnian jakaa Aktivisti 2013 -palkinnon Lapin yrittäjien Heidi Alariestolle, joka on ansiokkaasti ollut kehittämässä nuorten yrittäjien toimintaa. Ilta jatkui leppoisissa merkeissä hyvän ruuan ja seuran parissa, ja illan kruunasi Maailman Pienimmän Bilebändin keikka ”Small band, big sound”! Viikonloppu oli erittäin onnistunut ja nyt jäämme sitten odottelemaan ensi vuoden GeTTogetheriä. 🙂

Sosiaalisen median pelikenttä kasvaa ja kehittyy. Facebookin, Twitterin ja LinkedInin rinnalle on luotu paljon erilaisiin tarkoituksiin sopivia, sosiaalisuutta ja verkostoja hyödyntäviä yhteisöllisiä palveluita. Myös käyttäjien määrä kasvaa: Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilastojen mukaan jo 49 prosenttia suomalaisista käytti jotain sosiaalisen median palvelua.

Sosiaalinen media ei ole ainoastaan nuorten harrastus, vaan sen käyttö kasvaa kaikissa ikäryhmissä; viisikymppisistä 29 prosenttia käytti sosiaalista mediaa vuonna 2011, kun vuonna 2012 käyttäjien määrä oli kasvanut jo 39 prosenttiin.

Lue lisää Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehden nettisivuilta tai tällä viikolla julkaistavasta lehdestä.

Varsinais-Suomen Yrittäjälehdessä uusin kolumnini sosiaalisen median käytön peloista julkaistiin paperilehdessä eilen torstaina 18.4. Sama artikkeli löytyy myös lehden nettisivuilta.

Mikä sosiaalisessa mediassa pelottaa?

Somefoobikot viittaavat yhä kintaalla satojen miljoonien ihmisten päivittäin käyttämille välineille, jotka ovat mullistaneet markkinointiviestintää. Digitalisoituvassa maailmassa uusien välineiden käyttö nähdään itsestäänselvyytenä, mutta yhä on monia, jotka eivät missään nimessä halua itse lähteä sosiaaliseen mediaan, saati päästä yritystään sinne.

Sosiaalisessa mediassa läsnä oleminen on aivan uudenlainen tapa toimia, elää ja yrittää. Se on varmasti monelle rasite, koska kaiken uuden opetteluun täytyy aina panostaa ja koska se osaltaan nappaa hieman aikaa pois kaikelta muulta tekemiseltä. Toisaalta sosiaalisen median hyödyntäminen voi helpottaa myyntityötä, yhteydenpitoa asiakkaisiin, tuotekehitystä, yhdessä työskentelyä, uuden oppimista ja innovoimista. Näin ollen se voi myös säästää niin aikaa kuin rahaa pidemmällä tähtäimellä.

Lue lisää Yrittäjä-lehdessä.