Tuore katsaus sosiaalisen median käyttöön

Tilastokeskus julkaisi taas vuosittaisen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen. Siitä selviää, että sosiaalisen median käyttö on noussut 16–89-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa viime vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä 61 prosenttiin. Nuorempien ikäpolvien kohdalla on havaittavissa pientä vähentymistä yhteisöpalvelujen käytössä, vaikka käyttö pysyykin selkeästi yli 80 prosentissa sekä 16–24-vuotiaissa että 25–34-vuotiaissa. Iäkkäämmissä taas kasvu on selkeämpää: Esimerkiksi 45–54-vuotiaissa käyttö on noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä 71 prosenttiin.

Sosiaalinen media Suomessa 2018

Huomenta Suomessa vieraana

Tämän viikon piti olla suhteellisen rauhallinen, mutta vauhti muuttuikin kesken viikon, kun tuli pyyntö torstaiaamuksi Huomenta Suomeen vierailemaan. Olin jo ollut tiistain ja keskiviikon välisen yön Helsingissä työreissussa, kun soitto tuli. Torstaiaamuksi oli kaiken huipuksi luvattu kunnon lumi-inferno, joten ei ollut mitään järkeä lähteä keskiviikkoiltana käymään kotosalla Turussa, vaan varasin hotellihuoneen ja jäin vielä yhdeksi yöksi Helsinkiin. Illan ohjelmana piti olla Turussa hierontaa, mutta onneksi sain aikani siirrettyä toiselle päivälle, ja suuntasin ostoksille – eihän minulla tietenkään sattunut olemaan mukana sopivaa vaatekertaa televisiovisiitille, kun en ollut osannut varautua.

Tamariksen mustat kengät ja Filippa Koon kevään malliston vaalean roosa paita tuli hankittua – kaikeksi onneksi musta jakku ja mustat suorat housut olivat matkassa mukana. Aamulla sitten meikkiin ja hiuksia laittamaan klo 6.30, ja klo 7.17 oltiin suorassa lähetyksessä. Aiheena Facebookin tulevaisuus. Kävimme hyvän, vaikkakin tiiviin keskustelun, jossa juttelimme, millaisia Facebookin käyttäjiä me suomalaiset olemme, mitä Facebook meistä haluaa ja miten palvelu tulevaisuudessa voi vielä kehittyä.

Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa joko lukea Maikkarin nettijuttu: Facebook menestyy matkimalla muita – Suomalaisasiantuntija: Somejätti kopioi nyt kiinalaista ”supersovellusta”  tai katsoa suoraan Katsomosta keskustelu.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Facebook on aiemmin painottanut, että kunkin toimijan tulee itse omalla Facebook-sivullaan julkaista omat sisältönsä ja mainoksensa. Se on pyrkinyt välttämään tilannetta, jossa toiset toimijat rakentavat tykkääjämäärältään isoja sivuja, ja alkavat myydä näkyvyyttä sivunsa uutisvirrassa. Tällaista liiketoimintaa pyörittäville ongelmaksi tuli aikanaan uutisvirran algoritmi, joka on heikentänyt yksittäisten julkaisujen näkyvyyttä, jolloin moni on ymmärtänyt, ettei julkaisujen ostaminen toisen sivulta aina kannata. Aiemmin Facebook-sivujen säännöissä luki hyvin selkeästi: ”Kolmannen osapuolen mainosten lisääminen sivuille ilman meidän lupaamme on kielletty.” Maalis-huhtikuun vaihteessa tuli uudistus tuotemerkillä merkityistä sisällöistä, joka toi brändisisällön työkalun käyttöön myös suomalaisille toimijoille. Työkalu on rantautunut käyttöön, ja oletkin saattanut jo nähdä ensimmäisiä yhteistöitä niin bloggaajien ja mainostajien kuin toisaalta mediatalojen ja mainostajien välillä.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Tilastokeskus tekee vuosittain Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen, jonka yhteydessä tutkitaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöä. Kuten aiempinakin vuosina, lähdin kaivelemaan lukuja tutkimuksesta ja selvittämään sosiaalisen median käytön nykytilaa. Sosiaalinen media Suomessa 2016 elää ja voi hyvin.

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Sosiaalisen median palveluiden eli yhteisöpalvelujen käytön osalta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitetään, moniko on käyttänyt yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viime vuosien ajan yhteisöpalvelujen käyttö on tällä mittaristolla kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa, mutta vuoden 2016 aikana 16–24-vuotiaiden kohdalla nähdään pienoista laskua. 35–44-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden kohdalla kasvu on taas ollut kovinta. Yhteensä sosiaalisen median käyttö 16–89-vuotiaiden keskuudessa on kasvanut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä, eli 53 prosentista 56 prosenttiin.

yhteisopalvelut_2016

Sosiaalisen median sisältöjä aktiivisimmin eli päivittäin tai lähes päivittäin jakaa tutkimuksen mukaan 16–89-vuotiaista vain kolme prosenttia, mutta viikottain sisältöjä jakaa 14 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden aikana sisältöjä on jakanut 37 prosenttia suomalaisista. Aktiivisuus sisältöjen jakamisessa on selkeästi suurempaa nuoremmilla ikäpolvilla, 16–34-vuotiaista 66 prosenttia on kolmen kuukauden aikana jakanut sisältöjä, 35–44-vuotiaista 58 prosenttia, 45–54-vuotiaista enää 19 prosenttia ja 65-74-vuotiaista enää kahdeksan prosenttia. Sisältöjen kuluttajina Suomessa ollaan aktiivisia: 60 prosenttia suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja jopa 47 prosenttia tekee tätä viikottain. Näihin lukuihin viitaten voin hyvin todeta, että sosiaalisessa mediassa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla on vaikutusvaltaa, kun sisältöjä seuraa näin suuri osa suomalaisista.

Yhteisöpalvelujen käyttötarkoitukset vaihtelevat

Tutkimuksessa tutkittiin nyt myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia. Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan liittyen yhteisöpalveluja on käyttänyt 21 prosenttia 16–89-vuotiaista, mutta nuoremmasta työikäisestä väestöstä, 25–44-vuotiaista 38 prosenttia. Tämä kertoo, että sosiaalinen media tekee kovaa vauhtia tuloaan työelämään, eli pelisääntöjä ja osaamista näiden kanavien hyödyntämiseen työmaailmassa tarvitaan. Moni toki hakee oppia harrastustoiminnan kautta – yhdistystoiminnassa sosiaalista mediaa on hyödyntänyt 13 prosenttia ja yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan sitä on hyödyntänyt 11 prosenttia 16–89-vuotiaista. Harrastustoiminnassa yhteisöpalveluja on käyttänyt 34 prosenttia, samoin sukulaissuhteisiin liittyen sosiaalista mediaa on käyttänyt 34 prosenttia ja ystävyyksiin ja tuttavuuksiin liittyen 50 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksesta selviää myös, että yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraamiseen sosiaalista mediaa käyttää 23 prosenttia, kun taas 21 prosentilla suomalaisista sosiaalisen median käyttö liittyy ryhmiin joissa myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuoteita tai palveluita osallistujien kesken. Verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin osallistuu 15 prosenttia ja 14 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa faniverkostoon tai fanisivustoon liittyen.

Pikaviestimien käyttö ja bloggaamisen suosio kasvaa

Älupuhelinten käyttö on arkipäiväistynyt, ja niiden pikaviestinsovellukset, kuten WhatsApp, ovat yleistyneet valtavan nopeasti. Suomessa pikaviestimiä hyödyntää jo 56 prosenttia kansalaisista. Voidaan kuitenkin huomata, että eri ikäryhmissä käyttö on aktiivisempaa, esimerkiksi opiskelijoista jo 94 prosenttia käyttää pikaviestimiä, kun taas esimerkiksi eläkeläisistä vasta 14 prosenttia on lähtenyt mukaan pikaviestimiin.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus mittaa myös bloggaamisen suosiota Suomessa. 16–89-vuotiaista 38 prosenttia lukee blogeja, ja tässäkin opiskelijat ovat aktiivisimpia, jopa 59 prosenttia opiskelijoista lukee blogeja. Naisista 42 prosenttia lukee blogeja, mutta ei blogien lukeminen miestenkään keskuudessa ole harvinaista, sillä 33 prosenttia miehistä lukee blogeja. Bloggaamista tai muuta omien verkkosivujen sisällöntuotantoa on tehnyt kuusi prosenttia suomalaisista, joten sisällöntuottajia toki on varsin pieni, mutta sitäkin aktiivisempi porukka. Tilastojen pohjalta aktiivisimpia bloggaajia ovat opiskelijat ja korkea-asteen koulutuksen saaneet pääkaupunkiseudulla elävät 25–44-vuotiaat.

Voit tutustua koko Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen täällä.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016].

P.S. Oletko kiinnostunut sosiaalisen median kehityslinjoista vuonna 2017? Tiivistimme näkemyksemme Somecon oppaaseen, lataa ja lue täällä!

LinkedInissä tapahtuu: aihetunnisteet, yrityssivujen ilme ja mainonta

LinkedIn on jo pitkään ollut verkossa asiantuntijaroolissa toimivien suosituin kanava ja sitä hyödynnetään paljon erityisesti rekrytoinnissa. Nyt palvelu kehittää toiminnallisuuksiaan ja paljastettiinpa jo myös tulevaisuuden kehityskulkua: yrityssivujen ulkoasu uudistuu, aihetunnisteet palaavat palveluun ja sekä mainontaan että analytiikkaan saadaan lisäominaisuuksia. Nyt myös Suomessa on alkanut näkyä ensimmäisiä uudistuneita yrityssivuja. Lue lisää Somecon blogista.

Mikä ei ole sosiaalisen median strategia?

Sosiaalisen median strategiaksi tunnutaan sanottavan monenlaisia viritelmiä. Laajimmillaan sosiaalisen median strategiaksi kutsutaan kymmenien sivujen mittaista strategiapaperia ja suppeimmillaan strategiana pidetään yhden markkinointiviestinnän tiimiläisen päästä löytyvää ajatusta siitä, miten somekanavia yrityksessä hyödynnetään. Tavoitteiden asetanta, relevanttien mittareiden määrittely, sisällöntuotannon suunnitelmallinen prosessi – itse sisällöistä ja niiden roolituksista puhumattakaan – tuntuu yhä monella yrityksellä olevan hukassa.

Mikä siis oikein on sosiaalisen median strategia, ja mikä ei sitä ole? Lue Somecon blogista.

Tee yrityksestä media – ja panosta sosiaaliseen mediaan

Nordic Business Forum kokosi 6.-7.10. Helsinkiin yli 5000 bisnespäättäjää. Tapahtuman teema oli Advantage – ja tapahtuma tarjosikin hyvän kattauksen ajatuksia yrityksen kilpailuedun rakentamiseen. Lähes jokaisessa puheenvuorossa mainittiin sosiaalinen media, ja sen tuomat uudenlaiset mahdollisuudet viestintään. Tapahtuman puhujista esille nousivat etenkin yksi maailman tunnetuimmista sosiaalisen median guruista, Gary Vaynerchuck, sekä markkinoinnin guruista suurin, Seth Godin. Mitään uutta ja mullistavaa ei heillä ollut tarjota, mutta puheenvuorot varmasti vahvistivat yrityspäättäjille kuvaa mediamaailman murroksesta ja sen kiihtyvästä nopeudesta.

Provokatiivisesta tyylistään tunnettu Vaynerchuk laukoi liudan totuuksia, ja väänsi asioita rautalangasta. Alkaisiko nyt useampi suomalainen yritys ja organisaatio olla valmis panostamaan sisältömarkkinointiin? Lue lisää Somecon blogista.

Instagramiin tulossa yrityssivut

Jo maaliskuussa huhuttiin Instagramin kehittävän kovasti uusia työkaluja brändimarkkinointiin, toukokuussa saimme ensimmäisiä maistiaisia ja nyt uusien toimintojen maailmanlaajuinen käyttöönotto on alkanut. Instagramiin on tulossa entistä monipuolisemmin dataa omien julkaisujen näkyvyydestä, sekä normaaleista henkilöiden Instagram-profiileista hieman poikkevat, ominaisuuksiltaan laajemmat yrityssivut.

Lue lisää Somecon blogista.

Suomi Instagramissa

Facebookin omistama Instagram järjesti tänään tilaisuuden Finland on Instagram (#FIonInsta) Pasilan vanhoilla veturitalleilla. Osallistujina oli paljon suomalaisia brändejä ja sosiaalisen median osaajia, ja iltapäivän aiheena suomalaisten Instagramin käyttö. Saimme paljon uutta tilastotietoa Instagramin käytöstä Suomessa – kokoan mielenkiintoisimmat faktat yhteen tässä blogiartikkelissa.

Lue lisää Somecon blogissa

Twitter uudistuu: Pian voit uudelleentwiitata itseäsi

Twitterin ympärillä on pyörinyt jo pitkään huhuja. Palvelulla on ollut kovat paineet pidentää ennen niin lyhyiden ja tiiviiden twiittien merkkimääriä, jotta yrityksillä olisi enemmän kiinnostusta hyödyntää palveluaan, mutta myös henkilökäyttäjien olisi helpompi käydä keskusteluja. Viime vuosien aikana Twitter on kehittynyt jo paljon – mahdollisuus toteuttaa kyselyjä on lisätty, GIF-animaatioiden käyttö on kasvanut niiden mahdollistamisen jälkeen ja Periscope-lähetysten suora julkaisu Twitterissä on mahdollistettu. Samalla kun uusia toiminnallisuuksia on tullut lisää, käy itse tekstin tila twiitissä yhä kapeammaksi. Tähän Twitter reagoi nyt – Twitter uudistuu!

Lue lisää Somecon blogista

Vaihda näppärästi Instagram-tililtä toiselle

Instagram on vihdoin kehittänyt mobiilisovellustaan käyttäjäystävällisempään suuntaan. Tästä lähtien sekä Android- että iOS-käyttäjät voivat helposti ylläpitää useampia Instagram-tilejä. Näin ollen esimerkiksi henkilökohtaisen ja työssä käytettävän Instagram-tilin ylläpito yksinkertaistuu selkeästi, kun tilien ylläpito ei ole jatkuvaa kirjautumista ulos ja sisään eri tileiltä. Tässä blogissa näytän, miten linkität helposti tilit toisiinsa.

Lue lisää Somecon blogista

Sosiaalisen median markkinointi Suomessa vuonna 2016

On aika taas kirjoitella ennustuksia käyntiin lähteneelle vuodelle. Uskon, että tänä vuonna etenemme vauhdilla sosiaalisen median hyödyntäjinä ja ajatusmaailma yhteisöllisestä verkostoitumisesta ja työnteosta tulee saamaan yhä enemmän kannatusta. Kanavien kohdalla ei välttämättä tapahdu valtavan isoja muutoksia, mutta uusia tähdenlentoja näemme varmasti, koska eiväthän yrittäjät tästä maailmasta lopu.

Lue lisää Somecon blogista

Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa vuonna 2015

Tilastokeskus julkaisi viime torstaina 26.11. taas vuosittaisen väestön tieto- ja viestintätekniikan käytön tilaston. Olemme käyttäneet erityisesti tätä Tilastokeskuksen tilastoa suomalaista yhteisöpalvelujen käytön kenttää kuvatessamme, koska saamme tietoa meiltä paikallisesti. Yhteisöpalvelujen käyttö on noussut viime vuodesta parilla prosentilla eli 58 prosenttiin 16–74 -vuotiaiden käyttäjien keskuudessa ja älypuhelinten käyttö on kasvanut taas kuusi prosenttia, eli jo 75 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta.

Lue lisää Somecon blogista

Johtaja – LinkedIn on sinulle mahdollisuus

LinkedIn on asiantuntija- ja johtotehtävissä toimiville ammatillisen viestinnän kannalta tärkein sosiaalisen median kanava. LinkedInin avulla voi pitää yhteyttä omaan ammatilliseen verkostoonsa, aktivoitua yrityksen sanansaattajana ja rakentaa yrityksen asiantuntijuudelle brändiä. Kaikki johtajat eivät kuitenkaan vielä hyödynnä LinkedIniä aktiivisesti, joten kysyin muutamalta johtajalta, miten he hyötyvät LinkedInistä. Tässä blogissa Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén, Lundia Oy:n toimitusjohtaja Michaela von Wendt ja Yrittäjämedioiden päätoimittaja Kimmo Koivikko kertovat, miksi he käyttävät LinkedIniä.

Lue lisää Somecon blogista

Ylen haastattelu 28.10: ”Vaikea kysymys: Ymmärtääkö sosiaalisessa mediassa tyhmiä kirjoittava kirjoittavansa tyhmiä?”

Yle haastatteli Somecon toimitusjohtaja Minna Valtaria artikkeliinsa Vaikea kysymys: Ymmärtääkö sosiaalisessa mediassa tyhmiä kirjoittava kirjoittavansa tyhmiä?

Nettiraivo, toisten nolaaminen ja laukaustenvaihtoa muistuttavat tyhmät mielipiteet ovat alkaneet hävettää monia. Ihminen saattaa vaikuttaa somessa tyhmältä silkkaa ymmärtämättömyyttään, sanovat asiantuntijat.

Lue koko artikkeli Yle Uutisten nettisivuilta.