Tunnelmia Yrittäjäristeilyltä

Minna Yrittäjäristeily

Puhuin viikonloppuna Yrittäjäristeilyllä Facebookin trendeistä ja kehityksestä, sekä pohdin, mitä kohu Facebookin ympärillä tarkoittaa mainostajalle. Tilannehan on kovin kiinnostava, kun Facebookilla on ollut ongelmia yksityisyydensuojan kanssa. On mahdollista, että käyttäjien luottamus Facebookia kohtaan heikkenee. Toisaalta esim. Ylen teettämän tutkimuksen mukaan kohu Facebookin ympärillä ei ole vaikuttanut suurella osalla vastaajista Facebookin käyttöön.

Yrittäjäsanomat kirjoitti artikkelin puheenvuoroni pohjalta tulossa olevista Facebookin algoritmimuutoksista: Varaudu näihin Facebookin muutoksiin: Näkyvyyttä saa jatkossa vain rahalla.

Huomenta Suomessa vieraana

Tämän viikon piti olla suhteellisen rauhallinen, mutta vauhti muuttuikin kesken viikon, kun tuli pyyntö torstaiaamuksi Huomenta Suomeen vierailemaan. Olin jo ollut tiistain ja keskiviikon välisen yön Helsingissä työreissussa, kun soitto tuli. Torstaiaamuksi oli kaiken huipuksi luvattu kunnon lumi-inferno, joten ei ollut mitään järkeä lähteä keskiviikkoiltana käymään kotosalla Turussa, vaan varasin hotellihuoneen ja jäin vielä yhdeksi yöksi Helsinkiin. Illan ohjelmana piti olla Turussa hierontaa, mutta onneksi sain aikani siirrettyä toiselle päivälle, ja suuntasin ostoksille – eihän minulla tietenkään sattunut olemaan mukana sopivaa vaatekertaa televisiovisiitille, kun en ollut osannut varautua.

Tamariksen mustat kengät ja Filippa Koon kevään malliston vaalean roosa paita tuli hankittua – kaikeksi onneksi musta jakku ja mustat suorat housut olivat matkassa mukana. Aamulla sitten meikkiin ja hiuksia laittamaan klo 6.30, ja klo 7.17 oltiin suorassa lähetyksessä. Aiheena Facebookin tulevaisuus. Kävimme hyvän, vaikkakin tiiviin keskustelun, jossa juttelimme, millaisia Facebookin käyttäjiä me suomalaiset olemme, mitä Facebook meistä haluaa ja miten palvelu tulevaisuudessa voi vielä kehittyä.

Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa joko lukea Maikkarin nettijuttu: Facebook menestyy matkimalla muita – Suomalaisasiantuntija: Somejätti kopioi nyt kiinalaista ”supersovellusta”  tai katsoa suoraan Katsomosta keskustelu.

Facebookista kauppapaikka – niin yrityksille kuin yksityiskäyttäjille

Perinteisesti digimarkkinoinnissa roolit ovat olleet selvät – Facebookissa rakennetaan näkyvyyttä ja sitä kautta kysyntää, kun taas Googlessa hakuja tekevät ne, jotka haluavat ostaa jotain. Facebook on kuitenkin lähtenyt horjuttamaan tätä roolitusta ja rakentamaan palvelustaan yhä vahvemmin kauppapaikkaa, jossa tuotteet ja palvelut oikeasti vaihtavat omistajaa ja kauppa käy. Olen kirjoittanut tästä teemasta blogiartikkelin alunperin 31.10.2016. Facebook Marketplace saapui Suomeen 6.9.2017, joten lähdin päivittämään Somecon blogiin artikkelia.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Facebook on aiemmin painottanut, että kunkin toimijan tulee itse omalla Facebook-sivullaan julkaista omat sisältönsä ja mainoksensa. Se on pyrkinyt välttämään tilannetta, jossa toiset toimijat rakentavat tykkääjämäärältään isoja sivuja, ja alkavat myydä näkyvyyttä sivunsa uutisvirrassa. Tällaista liiketoimintaa pyörittäville ongelmaksi tuli aikanaan uutisvirran algoritmi, joka on heikentänyt yksittäisten julkaisujen näkyvyyttä, jolloin moni on ymmärtänyt, ettei julkaisujen ostaminen toisen sivulta aina kannata. Aiemmin Facebook-sivujen säännöissä luki hyvin selkeästi: ”Kolmannen osapuolen mainosten lisääminen sivuille ilman meidän lupaamme on kielletty.” Maalis-huhtikuun vaihteessa tuli uudistus tuotemerkillä merkityistä sisällöistä, joka toi brändisisällön työkalun käyttöön myös suomalaisille toimijoille. Työkalu on rantautunut käyttöön, ja oletkin saattanut jo nähdä ensimmäisiä yhteistöitä niin bloggaajien ja mainostajien kuin toisaalta mediatalojen ja mainostajien välillä.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Näin muodostuu asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media ei ole enää hetkeen ollut pelkän markkinoinnin kanava, koska sen tuomat muutokset mullistavat kaikkea liiketoimintaa ja hyvin monenlaisten organisaatioiden toimintaa. Sosiaalisesta mediasta onkin muotoutunut kokonaisvaltainen väylä asiakaskokemuksen luomiseen ja kehittämiseen. Kun sana on verkossa vapaa, tulee todellinen asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa esille, ja organisaatioita arvioidaan asiakkaiden subjektiivisesta näkökulmasta. Somecon blogiartikkelissa pohdin, mitkä eri asiat vaikuttavat asiakaskokemuksen kehittymiseen ja rakentumiseen sosiaalisen median kanavissa.

Facebook Locations – toimipisteet sijainnin mukaan Facebookissa

Facebook on viime aikoina kehittänyt mahdollisuuksia erilaisten sivurakenteiden hyödyntämiseen, kun yrityksillä tai organisaatioilla on toimintaa joko eri maissa, eri kielillä tai eri paikkakunnilla. Maa- ja kieliversioissa voidaan hyödyntää globaalia sivurakennetta, mutta tässä artikkelissa käyn läpi, millaisia mahdollisuuksia Facebook tarjoaa sellaisille toimijoille, joilla on toimipisteitä, myymälöitä tai toimistoja eri puolilla Suomea ja joihin he toivovat asiakkaiden tai työntekijöiden voivan merkitä itsensä Facebook- tai Instagram-julkaisuissaan. Lue lisää Somecon blogista!

Facebookista kauppapaikka – niin yrityksille kuin yksityiskäyttäjille

Perinteisesti digimarkkinoinnissa roolit ovat olleet selvät – Facebookissa rakennetaan näkyvyyttä ja sitä kautta kysyntää, kun taas Googlessa hakuja tekevät ne, jotka haluavat ostaa jotain. Nyt Facebook on lähtenyt horjuttamaan tätä roolitusta ja rakentamaan palvelustaan yhä vahvemmin kauppapaikkaa, jossa tuotteet ja palvelut oikeasti vaihtavat omistajaa ja kauppa käy. Lue lisää Somecon blogissa!

Tee yrityksestä media – ja panosta sosiaaliseen mediaan

Nordic Business Forum kokosi 6.-7.10. Helsinkiin yli 5000 bisnespäättäjää. Tapahtuman teema oli Advantage – ja tapahtuma tarjosikin hyvän kattauksen ajatuksia yrityksen kilpailuedun rakentamiseen. Lähes jokaisessa puheenvuorossa mainittiin sosiaalinen media, ja sen tuomat uudenlaiset mahdollisuudet viestintään. Tapahtuman puhujista esille nousivat etenkin yksi maailman tunnetuimmista sosiaalisen median guruista, Gary Vaynerchuck, sekä markkinoinnin guruista suurin, Seth Godin. Mitään uutta ja mullistavaa ei heillä ollut tarjota, mutta puheenvuorot varmasti vahvistivat yrityspäättäjille kuvaa mediamaailman murroksesta ja sen kiihtyvästä nopeudesta.

Provokatiivisesta tyylistään tunnettu Vaynerchuk laukoi liudan totuuksia, ja väänsi asioita rautalangasta. Alkaisiko nyt useampi suomalainen yritys ja organisaatio olla valmis panostamaan sisältömarkkinointiin? Lue lisää Somecon blogista.

Aitous, työntekijälähettilyys ja osallistuminen verkossa

Seurasin tänään Helsingissä pidettyä Tubecon IndustryDaytä Twitter-keskustelujen kautta (aihetunniste #TubeconIndustryDay). Kyseessähän on tilaisuus, johon markkinointialan väki kokoontuu kuulemaan uusinta uutta tubettajien kanssa tehtävästä kaupallisesta yhteistyöstä, mutta lisäksi paikalla oli kansainvälisiä puhujia. Tapahtuman osallistujien twiiteistä paistoi monenmonituista kertaa läpi tavoiteltavina asioina aitous ja autenttisuus.

Jo pitkään on keskusteltu markkinointiviestinnän aitoudesta. Monesti markkinoinnin ja viestinnän tekemisiä pidetään kiilloteltuina ja kaunisteltuina. Markkinointiviestejä ei pidetä aitoina – eikä uskottavina. Näin ollen moni meistä uskoo enemmän vertaistensa kokemuksiin kuin yritysten markkinointiviestintään. Mutta pitäisikö yritysten pyrkiäkin viestinnässään tähän aitouteen? Jos viestit eivät tulisikaan markkinoijien tai viestijöiden kiillottelemina, vaan sisältöjä olisivat tuottamassa ja jakamassa yrityksen johto ja työntekijät itse. Kaikki kuvat eivät olisi kiilloteltuja, mutta ne olisivat aitoja.

Työntekijälähettilyys on ollut viime aikoina isosti hypetetty termi. Jo vuosia olen itsekin kouluttanut johtoa ja asiantuntijoita viestimään työstään uusilla verkon mahdollisuuksilla, kuten Twitterissä tai LinkedInissä, suoraan omien sidosryhmiensä kanssa. Tällöin keskustelua käyvät osaajat itse, eikä sitä käydä viestintäosastojen välityksellä. Viime aikoina tästä on alettu puhua työntekijälähettilyytenä. Kyseessä on sanahirviö, jota kyllä toistellaan monilla kielillä, englanniksi puhutaan employee advocacystä ja ruotsiksi företagsambassadöreistä.

Termin ’työntekijälähettilyys’ voi varmasti pian jo unohtaa ja sen sijaan kääntää katseen sen sisältöön: siihen, että oikeat ihmiset viestivät aidosti ja oikeasti keskenään ilman välikäsiä.

Nykyiset viestintäkanavamme jo mahdollistavat tämän viestinnällisen tavan toimia, mutta vielä tarvitaan aimo annos intoa ja hyviä esimerkkejä, jotta entistä useampi asiantuntijatyötä tekevä saataisiin tästä innostumaan. Moni kun kokee tämän kaiken viestinnällisen tekemisen, uuden teknologian ja digitalisaation yleensä kaatuvan heidän niskaansa uutena ylimääräisenä tekemisenä, jota vielä kaiken muun lisäksi pitäisi ehtiä tehdä. Oikeastihan tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena miettiä omien työtehtävien tärkeyttä ja tarpeellisuutta, ja keskittyä tärkeimpiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin.

Moni on jo lähtenyt aidon, läsnäolevan ja autenttisen viestinnän kelkkaan. Useampi yrityskin saisi innostua – hyviä esimerkkejä on kuultu ja nähty jo paljon. Oli kyse sitten videoista, kuvista tai tekstisisällöistä – autenttisuus voittaa kiiltokuvamaisuuden.

Arun Chaud oli Tubeconissa kuvannut hienosti niin tubettajien kuin Obaman menestyksen taustoja:

Sosiaalisen median markkinointi Suomessa vuonna 2016

On aika taas kirjoitella ennustuksia käyntiin lähteneelle vuodelle. Uskon, että tänä vuonna etenemme vauhdilla sosiaalisen median hyödyntäjinä ja ajatusmaailma yhteisöllisestä verkostoitumisesta ja työnteosta tulee saamaan yhä enemmän kannatusta. Kanavien kohdalla ei välttämättä tapahdu valtavan isoja muutoksia, mutta uusia tähdenlentoja näemme varmasti, koska eiväthän yrittäjät tästä maailmasta lopu.

Lue lisää Somecon blogista

Pitkäjänteistä markkinointia vai nopeaa myynnin kasvattamista?

Digitaalista markkinointia tulee mitata omista lähtökohdista ponnistaen – vain mittaamalla osaat kehittää omaa toimintaasi. Tärkeintä on tietää, mikä ylipäätään on yrityksen digimarkkinoinnin tärkein tavoite: nopeatempoinen myynnin kasvattaminen vai pitkäjänteisempi brändin ja mielikuvan rakentaminen. Useimmiten tavoite lienee jotain näiden välimaastosta, koska myynti on edellytys jokaisen yrityksen toiminnalle. Toisaalta myyntiä ei saada aikaiseksi, jos brändiä ei tunneta ja siihen ei luoteta.

Lue lisää Somecon blogista