Johtajan muistilista: Huomioi nämä lähtiessäsi sosiaaliseen mediaan

Viime aikoina olen taas päässyt sparrailemaan johtoryhmiä sosiaalisen median käytöstä. Monta esimerkillistä johtajaa on jo heittäytynyt mukaan verkon keskusteluareenoille. Tässä kaikille heittäytymistä harkitseville kokoamani johtajan muistilista, jossa on tiiviisti avattu, mitä kannattaa huomioida sosiaalisen median käyttöä aloittaessaan. Tämä lista ei ehkä ole sinulle, jos olet jo aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja, mutta voit toki vinkata siitä johtajalle, joka ei vielä itse ole perehtynyt sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Lue lisää Somecon blogissa.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Facebook on aiemmin painottanut, että kunkin toimijan tulee itse omalla Facebook-sivullaan julkaista omat sisältönsä ja mainoksensa. Se on pyrkinyt välttämään tilannetta, jossa toiset toimijat rakentavat tykkääjämäärältään isoja sivuja, ja alkavat myydä näkyvyyttä sivunsa uutisvirrassa. Tällaista liiketoimintaa pyörittäville ongelmaksi tuli aikanaan uutisvirran algoritmi, joka on heikentänyt yksittäisten julkaisujen näkyvyyttä, jolloin moni on ymmärtänyt, ettei julkaisujen ostaminen toisen sivulta aina kannata. Aiemmin Facebook-sivujen säännöissä luki hyvin selkeästi: ”Kolmannen osapuolen mainosten lisääminen sivuille ilman meidän lupaamme on kielletty.” Maalis-huhtikuun vaihteessa tuli uudistus tuotemerkillä merkityistä sisällöistä, joka toi brändisisällön työkalun käyttöön myös suomalaisille toimijoille. Työkalu on rantautunut käyttöön, ja oletkin saattanut jo nähdä ensimmäisiä yhteistöitä niin bloggaajien ja mainostajien kuin toisaalta mediatalojen ja mainostajien välillä.

Näkyvyyttä Facebook-sivulla saa nykyisin kaupata: tuotemerkillä varustettu sisältö

Näin muodostuu asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media ei ole enää hetkeen ollut pelkän markkinoinnin kanava, koska sen tuomat muutokset mullistavat kaikkea liiketoimintaa ja hyvin monenlaisten organisaatioiden toimintaa. Sosiaalisesta mediasta onkin muotoutunut kokonaisvaltainen väylä asiakaskokemuksen luomiseen ja kehittämiseen. Kun sana on verkossa vapaa, tulee todellinen asiakaskokemus sosiaalisessa mediassa esille, ja organisaatioita arvioidaan asiakkaiden subjektiivisesta näkökulmasta. Somecon blogiartikkelissa pohdin, mitkä eri asiat vaikuttavat asiakaskokemuksen kehittymiseen ja rakentumiseen sosiaalisen median kanavissa.

ProCom Oulussa: Digiviestinnän valmennuspäivä

ProComin Oulun perinteinen valmennuspäivä toteutettiin tällä kertaa digiteemalla. Päivän aikana perehdyttiin sosiaalisen median ja sisältöjen strategiaan ja oman markkinointiviestinnän kehittämiseen eri kanavissa. Case-puheenvuorojen myötä kuultiin käytännön kokemuksia, ja minä avasin näkemystäni sosiaalisen median ja sisältöjen strategiaan, tavoitteiden asettamiseen ja onnistumisten mittaamiseen. Iltapäivän aikana käsittelemme sisäistä viestintää ja työntekijälähettilyyttä sosiaalisessa mediassa onnistumisen mahdollistajina ja päivän päätteksi on tarjolla käytännön vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen, erityisesti visuaalisuuteen ja videoihin.

Facebookin uutisvirran algoritmin uudistukset: autenttisuus ja ajantasaisuus

Facebook on säännöllisesti kehittänyt uutisvirran algoritminsa toimintaa vuosi vuodelta, jotta Facebookin uutisvirtojen sisällöt voisivat yhä paremmin vastata kanavan käyttäjien toiveisiin. Facebook on tammikuun 2017 lopussa tiedottanut parista eri uudistuksesta: sisältöjen autenttisuutta ja ajantasaisuutta seurataan uusin signaalein ja videosisältöjen näkyvyys tulee määrittymään videoiden suhteellisen katselupituuden mukaan. Lue lisää Somecon blogista!

Instagram Live – suora lähetys Instagramissa

Instagram julkaisi myöhään tiistai-iltana, että Instagram Live on lanseerattu globaalisti ja että se tulee kaikkien Instagramin käyttäjien käyttöön tulevien viikkojen aikana. Monelle ominaisuus on jo saapunut sovelluksiin ja olemme nyt nähneet ensimmäisiä suoria lähetyksiä Instagramissa. Taneli meiltä Somecosta teki keskiviikkona 25.1. suoran lähetyksen Somecon Instagramissa, ja lähetyksen aiheena oli testata Instagram Liveä ja keskustella sen tuomista mahdollisuuksista. Tässä blogissa kirjoitan yhteenvedon siitä, miten Instagram Live toimii ja millaisia mahdollisuuksia toiminto tarjoaa. Lue lisää Somecon blogissa!

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Tilastokeskus tekee vuosittain Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen, jonka yhteydessä tutkitaan internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöä. Kuten aiempinakin vuosina, lähdin kaivelemaan lukuja tutkimuksesta ja selvittämään sosiaalisen median käytön nykytilaa. Sosiaalinen media Suomessa 2016 elää ja voi hyvin.

Sosiaalinen media Suomessa 2016

Sosiaalisen median palveluiden eli yhteisöpalvelujen käytön osalta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitetään, moniko on käyttänyt yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viime vuosien ajan yhteisöpalvelujen käyttö on tällä mittaristolla kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa, mutta vuoden 2016 aikana 16–24-vuotiaiden kohdalla nähdään pienoista laskua. 35–44-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden kohdalla kasvu on taas ollut kovinta. Yhteensä sosiaalisen median käyttö 16–89-vuotiaiden keskuudessa on kasvanut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä, eli 53 prosentista 56 prosenttiin.

yhteisopalvelut_2016

Sosiaalisen median sisältöjä aktiivisimmin eli päivittäin tai lähes päivittäin jakaa tutkimuksen mukaan 16–89-vuotiaista vain kolme prosenttia, mutta viikottain sisältöjä jakaa 14 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden aikana sisältöjä on jakanut 37 prosenttia suomalaisista. Aktiivisuus sisältöjen jakamisessa on selkeästi suurempaa nuoremmilla ikäpolvilla, 16–34-vuotiaista 66 prosenttia on kolmen kuukauden aikana jakanut sisältöjä, 35–44-vuotiaista 58 prosenttia, 45–54-vuotiaista enää 19 prosenttia ja 65-74-vuotiaista enää kahdeksan prosenttia. Sisältöjen kuluttajina Suomessa ollaan aktiivisia: 60 prosenttia suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja jopa 47 prosenttia tekee tätä viikottain. Näihin lukuihin viitaten voin hyvin todeta, että sosiaalisessa mediassa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla on vaikutusvaltaa, kun sisältöjä seuraa näin suuri osa suomalaisista.

Yhteisöpalvelujen käyttötarkoitukset vaihtelevat

Tutkimuksessa tutkittiin nyt myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia. Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan liittyen yhteisöpalveluja on käyttänyt 21 prosenttia 16–89-vuotiaista, mutta nuoremmasta työikäisestä väestöstä, 25–44-vuotiaista 38 prosenttia. Tämä kertoo, että sosiaalinen media tekee kovaa vauhtia tuloaan työelämään, eli pelisääntöjä ja osaamista näiden kanavien hyödyntämiseen työmaailmassa tarvitaan. Moni toki hakee oppia harrastustoiminnan kautta – yhdistystoiminnassa sosiaalista mediaa on hyödyntänyt 13 prosenttia ja yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan sitä on hyödyntänyt 11 prosenttia 16–89-vuotiaista. Harrastustoiminnassa yhteisöpalveluja on käyttänyt 34 prosenttia, samoin sukulaissuhteisiin liittyen sosiaalista mediaa on käyttänyt 34 prosenttia ja ystävyyksiin ja tuttavuuksiin liittyen 50 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksesta selviää myös, että yritysten brändien, tuotteiden tai palvelujen seuraamiseen sosiaalista mediaa käyttää 23 prosenttia, kun taas 21 prosentilla suomalaisista sosiaalisen median käyttö liittyy ryhmiin joissa myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuoteita tai palveluita osallistujien kesken. Verkossa syntyneisiin ilmiöihin, tempauksiin tai kannanottoihin osallistuu 15 prosenttia ja 14 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa faniverkostoon tai fanisivustoon liittyen.

Pikaviestimien käyttö ja bloggaamisen suosio kasvaa

Älupuhelinten käyttö on arkipäiväistynyt, ja niiden pikaviestinsovellukset, kuten WhatsApp, ovat yleistyneet valtavan nopeasti. Suomessa pikaviestimiä hyödyntää jo 56 prosenttia kansalaisista. Voidaan kuitenkin huomata, että eri ikäryhmissä käyttö on aktiivisempaa, esimerkiksi opiskelijoista jo 94 prosenttia käyttää pikaviestimiä, kun taas esimerkiksi eläkeläisistä vasta 14 prosenttia on lähtenyt mukaan pikaviestimiin.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus mittaa myös bloggaamisen suosiota Suomessa. 16–89-vuotiaista 38 prosenttia lukee blogeja, ja tässäkin opiskelijat ovat aktiivisimpia, jopa 59 prosenttia opiskelijoista lukee blogeja. Naisista 42 prosenttia lukee blogeja, mutta ei blogien lukeminen miestenkään keskuudessa ole harvinaista, sillä 33 prosenttia miehistä lukee blogeja. Bloggaamista tai muuta omien verkkosivujen sisällöntuotantoa on tehnyt kuusi prosenttia suomalaisista, joten sisällöntuottajia toki on varsin pieni, mutta sitäkin aktiivisempi porukka. Tilastojen pohjalta aktiivisimpia bloggaajia ovat opiskelijat ja korkea-asteen koulutuksen saaneet pääkaupunkiseudulla elävät 25–44-vuotiaat.

Voit tutustua koko Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen täällä.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016].

P.S. Oletko kiinnostunut sosiaalisen median kehityslinjoista vuonna 2017? Tiivistimme näkemyksemme Somecon oppaaseen, lataa ja lue täällä!

Facebook-sivujen kauppa ja Business Page Templates

Facebook tuo yrityssivujen ylläpitäjille uuden tavan rakentaa yrityssivujen sisällöistä niiden kohderyhmälle parhaalla tapaa sopivat erilaisten templatejen eli mallien avulla. Lisäksi pari viikkoa sitten bloggaamani uudistus Facebookin yrityssivujen kaupasta on tullut käytettäväksi templatejen kautta. Tässä blogissa avaan, mistä on kyse ja opastan ottamaan nämä uudet toiminnot käyttöön yrityssivullasi. Lue lisää Somecon blogista!

Facebookista kauppapaikka – niin yrityksille kuin yksityiskäyttäjille

Perinteisesti digimarkkinoinnissa roolit ovat olleet selvät – Facebookissa rakennetaan näkyvyyttä ja sitä kautta kysyntää, kun taas Googlessa hakuja tekevät ne, jotka haluavat ostaa jotain. Nyt Facebook on lähtenyt horjuttamaan tätä roolitusta ja rakentamaan palvelustaan yhä vahvemmin kauppapaikkaa, jossa tuotteet ja palvelut oikeasti vaihtavat omistajaa ja kauppa käy. Lue lisää Somecon blogissa!

LinkedInissä tapahtuu: aihetunnisteet, yrityssivujen ilme ja mainonta

LinkedIn on jo pitkään ollut verkossa asiantuntijaroolissa toimivien suosituin kanava ja sitä hyödynnetään paljon erityisesti rekrytoinnissa. Nyt palvelu kehittää toiminnallisuuksiaan ja paljastettiinpa jo myös tulevaisuuden kehityskulkua: yrityssivujen ulkoasu uudistuu, aihetunnisteet palaavat palveluun ja sekä mainontaan että analytiikkaan saadaan lisäominaisuuksia. Nyt myös Suomessa on alkanut näkyä ensimmäisiä uudistuneita yrityssivuja. Lue lisää Somecon blogista.

Mikä ei ole sosiaalisen median strategia?

Sosiaalisen median strategiaksi tunnutaan sanottavan monenlaisia viritelmiä. Laajimmillaan sosiaalisen median strategiaksi kutsutaan kymmenien sivujen mittaista strategiapaperia ja suppeimmillaan strategiana pidetään yhden markkinointiviestinnän tiimiläisen päästä löytyvää ajatusta siitä, miten somekanavia yrityksessä hyödynnetään. Tavoitteiden asetanta, relevanttien mittareiden määrittely, sisällöntuotannon suunnitelmallinen prosessi – itse sisällöistä ja niiden roolituksista puhumattakaan – tuntuu yhä monella yrityksellä olevan hukassa.

Mikä siis oikein on sosiaalisen median strategia, ja mikä ei sitä ole? Lue Somecon blogista.

Tee yrityksestä media – ja panosta sosiaaliseen mediaan

Nordic Business Forum kokosi 6.-7.10. Helsinkiin yli 5000 bisnespäättäjää. Tapahtuman teema oli Advantage – ja tapahtuma tarjosikin hyvän kattauksen ajatuksia yrityksen kilpailuedun rakentamiseen. Lähes jokaisessa puheenvuorossa mainittiin sosiaalinen media, ja sen tuomat uudenlaiset mahdollisuudet viestintään. Tapahtuman puhujista esille nousivat etenkin yksi maailman tunnetuimmista sosiaalisen median guruista, Gary Vaynerchuck, sekä markkinoinnin guruista suurin, Seth Godin. Mitään uutta ja mullistavaa ei heillä ollut tarjota, mutta puheenvuorot varmasti vahvistivat yrityspäättäjille kuvaa mediamaailman murroksesta ja sen kiihtyvästä nopeudesta.

Provokatiivisesta tyylistään tunnettu Vaynerchuk laukoi liudan totuuksia, ja väänsi asioita rautalangasta. Alkaisiko nyt useampi suomalainen yritys ja organisaatio olla valmis panostamaan sisältömarkkinointiin? Lue lisää Somecon blogista.

Instagramiin tulossa yrityssivut

Jo maaliskuussa huhuttiin Instagramin kehittävän kovasti uusia työkaluja brändimarkkinointiin, toukokuussa saimme ensimmäisiä maistiaisia ja nyt uusien toimintojen maailmanlaajuinen käyttöönotto on alkanut. Instagramiin on tulossa entistä monipuolisemmin dataa omien julkaisujen näkyvyydestä, sekä normaaleista henkilöiden Instagram-profiileista hieman poikkevat, ominaisuuksiltaan laajemmat yrityssivut.

Lue lisää Somecon blogista.

Aitous, työntekijälähettilyys ja osallistuminen verkossa

Seurasin tänään Helsingissä pidettyä Tubecon IndustryDaytä Twitter-keskustelujen kautta (aihetunniste #TubeconIndustryDay). Kyseessähän on tilaisuus, johon markkinointialan väki kokoontuu kuulemaan uusinta uutta tubettajien kanssa tehtävästä kaupallisesta yhteistyöstä, mutta lisäksi paikalla oli kansainvälisiä puhujia. Tapahtuman osallistujien twiiteistä paistoi monenmonituista kertaa läpi tavoiteltavina asioina aitous ja autenttisuus.

Jo pitkään on keskusteltu markkinointiviestinnän aitoudesta. Monesti markkinoinnin ja viestinnän tekemisiä pidetään kiilloteltuina ja kaunisteltuina. Markkinointiviestejä ei pidetä aitoina – eikä uskottavina. Näin ollen moni meistä uskoo enemmän vertaistensa kokemuksiin kuin yritysten markkinointiviestintään. Mutta pitäisikö yritysten pyrkiäkin viestinnässään tähän aitouteen? Jos viestit eivät tulisikaan markkinoijien tai viestijöiden kiillottelemina, vaan sisältöjä olisivat tuottamassa ja jakamassa yrityksen johto ja työntekijät itse. Kaikki kuvat eivät olisi kiilloteltuja, mutta ne olisivat aitoja.

Työntekijälähettilyys on ollut viime aikoina isosti hypetetty termi. Jo vuosia olen itsekin kouluttanut johtoa ja asiantuntijoita viestimään työstään uusilla verkon mahdollisuuksilla, kuten Twitterissä tai LinkedInissä, suoraan omien sidosryhmiensä kanssa. Tällöin keskustelua käyvät osaajat itse, eikä sitä käydä viestintäosastojen välityksellä. Viime aikoina tästä on alettu puhua työntekijälähettilyytenä. Kyseessä on sanahirviö, jota kyllä toistellaan monilla kielillä, englanniksi puhutaan employee advocacystä ja ruotsiksi företagsambassadöreistä.

Termin ’työntekijälähettilyys’ voi varmasti pian jo unohtaa ja sen sijaan kääntää katseen sen sisältöön: siihen, että oikeat ihmiset viestivät aidosti ja oikeasti keskenään ilman välikäsiä.

Nykyiset viestintäkanavamme jo mahdollistavat tämän viestinnällisen tavan toimia, mutta vielä tarvitaan aimo annos intoa ja hyviä esimerkkejä, jotta entistä useampi asiantuntijatyötä tekevä saataisiin tästä innostumaan. Moni kun kokee tämän kaiken viestinnällisen tekemisen, uuden teknologian ja digitalisaation yleensä kaatuvan heidän niskaansa uutena ylimääräisenä tekemisenä, jota vielä kaiken muun lisäksi pitäisi ehtiä tehdä. Oikeastihan tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena miettiä omien työtehtävien tärkeyttä ja tarpeellisuutta, ja keskittyä tärkeimpiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin.

Moni on jo lähtenyt aidon, läsnäolevan ja autenttisen viestinnän kelkkaan. Useampi yrityskin saisi innostua – hyviä esimerkkejä on kuultu ja nähty jo paljon. Oli kyse sitten videoista, kuvista tai tekstisisällöistä – autenttisuus voittaa kiiltokuvamaisuuden.

Arun Chaud oli Tubeconissa kuvannut hienosti niin tubettajien kuin Obaman menestyksen taustoja:

Suomi Instagramissa

Facebookin omistama Instagram järjesti tänään tilaisuuden Finland on Instagram (#FIonInsta) Pasilan vanhoilla veturitalleilla. Osallistujina oli paljon suomalaisia brändejä ja sosiaalisen median osaajia, ja iltapäivän aiheena suomalaisten Instagramin käyttö. Saimme paljon uutta tilastotietoa Instagramin käytöstä Suomessa – kokoan mielenkiintoisimmat faktat yhteen tässä blogiartikkelissa.

Lue lisää Somecon blogissa

Pitkäjänteistä markkinointia vai nopeaa myynnin kasvattamista?

Digitaalista markkinointia tulee mitata omista lähtökohdista ponnistaen – vain mittaamalla osaat kehittää omaa toimintaasi. Tärkeintä on tietää, mikä ylipäätään on yrityksen digimarkkinoinnin tärkein tavoite: nopeatempoinen myynnin kasvattaminen vai pitkäjänteisempi brändin ja mielikuvan rakentaminen. Useimmiten tavoite lienee jotain näiden välimaastosta, koska myynti on edellytys jokaisen yrityksen toiminnalle. Toisaalta myyntiä ei saada aikaiseksi, jos brändiä ei tunneta ja siihen ei luoteta.

Lue lisää Somecon blogista

6 syytä, miksi johtaja ei vielä käytä sosiaalista mediaa

Sosiaalisen median aikakausi on tullut jäädäkseen. Internet ja mobiilimaailma ovat antaneet ihmisille väylän oman itsensä ilmaisemiseen ja vapaamuotoiseen sisällöntuotantoon. Emme toki tiedä, onko Facebook täällä jäädäkseen (vaikka silti monien mielestä tuntuu) vai kiitääkö joku toinen yhteisöpalvelu neroudellaan somen jättiläisen ohi. Instagram, SnapChat ja WhatsApp kasvattavat parhaillaan suosiotaan myös muiden kuin nuorten keskuudessa. Somen perinteinen pelikenttä horjuu.

Lue lisää Somecon blogista

Johtaja, johdata yrityksesi sosiaaliseen mediaan

Sosiaalisella aikakaudella yritykset ja organisaatiot henkilöityvät ja johtajan rooli muuttuu entistäkin viestinnällisemmäksi ja avoimemmaksi. Avoin kommunikointi lisää luottamusta niin yrityksen sisällä syventäen sitoutumista yhteisiin visioihin kuin myös ulkoisesti yrityksen maineen rakentamisessa. Digitaaliset viestintäratkaisut tarjoavat johtajalle uuden mahdollisuuden: vuorovaikutteinen viestintä on mahdollista sosiaalisissa kanavissa.

Lue lisää Somecon blogista